Satakunnan ammattikorkeakoulun ihmistieteiden eettinen toimikunta

Perustana on tutkittavien henkilöiden luottamus tutkijoihin ja tieteeseen. Luottamus säilyy, kun tutkittavien ihmisarvoa ja oikeuksia kunnioitetaan. Tutkimukseen voi ja saa sisältyä samankaltaista rasitusta ja tunteiden kokemusta kuin muutenkin sisältyy arkeen. Tutkittavan Tietoon perustuva suostumus osallistua tutkimukseen on keskeinen eettinen periaate.

Tutkittavan henkilön oikeudet:

• Vapaaehtoinen osallistuminen ja oikeus kieltäytyä. Erityisesti on huolehdittava vapaaehtoisuudesta, jos tutkittavalla on tutkivaan organisaatioon asiakas-, työ-, palvelu- tai opiskelusuhde tms. tai hänen osallistumisensa päättää joku muu. Tutkimukseen osallistumisesta ei saa syntyä pakosta eikä saa syntyä pelkoa kielteisistä vaikutuksista.
• Tutkittavan suostumus tulee dokumentoida suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai muulla tavoin.
• Oikeus keskeyttää osallistuminen milloin tahansa ilman kielteisiä seurauksia. Tämä tarkoittaa jättäytymistä tutkimuksen tai sen yksittäisen vaiheen ulkopuolelle väliaikaisesti tai toistaiseksi, eikä tutkittavan tarvitse ilmoittaa syytä. Siihen asti kerättyjä tietoja saa käyttää tutkimuksessa edelleen. Tutkija voi myös tarvittaessa keskeyttää tutkittavan osallistumisen.
• Oikeus peruuttaa suostumus tutkimukseen osallistumisesta.
• Tutkittavalla on oikeus saada tietoa tutkimuksen sisällöstä, henkilötietojen käsittelystä ja tutkimuksen käytännön toteutuksesta. Informaatio tulee antaa tutkittavan ymmärtämällä kielellä kirjallisesti tai sähköisesti aina, kun se on mahdollista. Tutkittavalle tulee antaa harkinta-aikaa osallistumispäätöksen tekemiseen.
• Tutkittavan tulee saada ymmärrettävä ja totuudenmukainen tieto tutkimuksen tavoitteista sekä osallistumiseen mahdollisesti liittyvistä haitoista ja riskeistä. Tietoa vaikutuksista ja mahdollisista hyödyistä pitää kertoa realistisesti.
• Tutkittavan tulee tietää olevansa tutkittavana erityisesti, jos tutkija on tutkittavaan nähden myös jossain muussa roolissa esim. esimies, opettaja. Tutkijan tulee myös ilmoittaa olennaiset sidonnaisuudet tutkittavalle.

Lapsen tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti ja yleensä huoltajia informoidaan tutkimuksesta. Toisinaan ei huoltajan erillistä suostumusta tarvita (Lasten oikeuksien sopimus).

Eettiset periaatteet alaikäisten tutkimuksessa:

• Alaikäiselle on annattava ymmärrettävästi tietoa tutkimuksesta.
• Jos alaikäinen on 15-vuotias riittää tutkimukseen osallistumiseksi hänen oma suostumuksensa. Huoltajia tulee kuitenkin informoida tutkimuksesta, jos tutkimusasetelma sen sallii.

Alle 15-vuotiaan osallistumisesta tutkimukseen päättää ensisijaisesti huoltaja. Kyselytutkimuksissa, jossa paljon vastaajia, riittää huoltajien informointi jolloin he voivat kieltää lastansa osallistumasta. Ilman alaikäisten tutkittavien henkilötietojen tallentamista tehtävissä tutkimuksissa riittää huoltajan informointi.

• Alaikäinen tutkittava antaa aina suostumuksensa osallistua tutkimukseen ensisijaisesti itse, vaikka osallistuminen edellyttäisikin huoltajan tai laillisen edustajan hyväksynnän.
• Tutkijan tulee kunnioittaa alaikäisen itsemääräämisoikeutta ja vapaaehtoisuutta riippumatta siitä, onko huoltajalta saatu suostumus.
• Tutkijan tulee keskeyttää tutkimukseen osallistuminen, jos se ei ole alaikäisen tutkittavan edun tai tahdon mukaista.

Toimintakyky voi olla alentunut esimerkiksi sairauden tai ikääntymisen vuoksi. Liikuntarajoitteet, aistivammat tai korkea ikä eivät itsessään rajoita tutkittavan henkilön itsemääräämisoikeutta ja kykyä suostumuksen antamiseen.

”Sen sijaan henkilö, joka ei mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene pätevästi antamaan suostumustaan tutkimukseen, on laissa lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999) määritelty vajaakykyiseksi. Saman lain mukaan vajaakykyisen suostumuksen voi allekirjoittaa hänen lähiomaisensa tai muu läheinen taikka hänen laillinen edustajansa.” (TENK 2019, 10)

Eettiset periaatteet vajaakykyisten henkilöiden tutkimuksessa:

• Tutkittavalle on annettava tietoa ymmärrettävällä tavalla.
• Vajaakykyinen henkilö antaa ensisijaisesti itse suostumuksensa osallistua tutkimukseen, vaikka osallistuminen edellyttäisi laillisen edustajan hyväksynnän.
• Tutkijan tulee kunnioittaa vajaakykyisen tutkittavan itsemääräämisoikeutta ja vapaaehtoisuutta.
• Tutkijan tulee keskeyttää tutkimukseen osallistuminen, jos se ei ole vajaakykyisen tutkittavan edun tai tahdon mukaista.

TENK (2019) ohje määrittää käsittelyä seuraavasti: ”Henkilötietoja sisältävän tutkimusaineiston käsittelyä ohjaavia keskeisiä periaatteita ovat suunnitelmallisuus, vastuullisuus ja lainmukaisuus. Suunnittelussa on otettava asianmukaisesti huomioon tutkimusaineiston käsittelyyn liittyvät riskit tutkittavien ja muiden henkilöiden kannalta. Vastuu koskee tutkimusaineiston ja tutkimuksen koko elinkaarta. Tutkija noudattaa voimassa olevan lainsäädännön lisäksi oman organisaationsa tutkimusta koskevia tietosuojaohjeita. Henkilötietojen käsittelyä koskevat päätökset on perusteltava ja dokumentoitava selkeästi. Tehtyjen päätösten on oltava viranomaisten tai organisaation tietosuojavastaavan jälkikäteen tarkistettavissa.”

Henkilötietojen käsittelyssä erityisesti huomioitavia seikkoja:

• Käsittelylle tulee olla laillinen käsittelyperustelaunch. Erityisten henkilöstötietoryhmien käsittely edellyttää erillistä laillista perustettalaunch.
• Eri tahojen roolit ja osallisuus on määritettävä ja eriteltävä, jotta tutkimusaineistoa voidaan käsitellä asianmukaisesti. Tutkimusaineiston rekisterin pitäjä tulee määrittää tutkimusta suunniteltaessa. Myös yhteisrekisterinpitäjyydestä/jyystapauksissa, vastuut on yksilöitävä.
• Henkilötietojen käyttötarkoitus tulee määritellä tutkimussuunnitelmassa Tutkimuksessa voidaan kerätä vain tutkimuksen kannalta tarpeellisia henkilötietoja.
• Henkilötiedot on pääsääntöisesti poistettava aineistosta, kun ne eivät ole enää tarpeellisia tutkimuksen toteuttamisen kannalta. Kun henkilötietoja säilytetään tietojen yhdistämistä varten, tulee tunnisteet ja yhdistämiseen tarvittavat tiedot säilyttää suojatusti erillään analysoitavasta aineistosta. Pääsy tutkimusaineistoihin sallitaan vain niille, joilla on tietojen käsittelyyn asianmukainen peruste.
• Tutkittavien informointi henkilötietojen käsittelystä ja heille kuuluvista oikeuksista tulee olla totuudenmukaista ja ymmärrettävää. Informointi tulee tehdä viimeistään silloin, kun tutkittavalta kerätään henkilötietoja. Henkilötietojen käsittely ja tutkittavan oikeudet tulevat olla tutkittavan saatavilla koko tutkimuksen ajan.

Lisätietoja tutkittavien Informoinnista löytyy TENK 2019, Liite ja Tietoarkistonlaunch sivuilta.

Tutkimuksen julkaisemisessa huomioitavaa:

• Tutkimukseen osallistuneiden ja julkaisussa mainittujen henkilöiden yksityisyyttä suojellaan kaikissa tutkimuksen eri vaiheissa sisältäen julkaisut. Sananvapauden kanssa tehdään tapauskohtaista harkintaa.
• Henkilönimien julkaisemista arvioitaessa huomioidaan tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden tekijänoikeudet. Esimerkiksi henkilöhaastatteluihin tai muistitietoaineistoihin perustuvaan tutkimusjulkaisuun voidaan tietoja antaneen tai haastatellun henkilön suostumuksella sisällyttää heidän nimensä ja muita taustatietoja.
• Täyttä tunnistamattomuutta ei tule luvata tutkittaville tai tietoja tutkimukseen antaneille, ellei se ole toteutettavissa.
• Tutkijan tulee pyrkiä vainajaa kunnioittavaan ilmaisuun kirjoitettaessa edesmenneestä yksityishenkilöstä. Vainajan sukulaisten ja muiden läheisten tarve yksityisyyteen tulee huomioida.

”Tutkimuksessa kerätyn aineiston tallentaminen muiden tutkijoiden saataville on yksi tapa toteuttaa tieteen avoimuutta. Avoimuuden aste määritetään aineistokohtaisesti ottaen huomioon sekä tieteen vapaus ja sananvapaus että henkilötietojen ja yksityisyyden suoja. Täysin avointen aineistojen rinnalla voi olla myös yksinomaan tutkijoille avoimia aineistoja. Toisinaan aineistoja ei voida lainkaan avata lainsäädännöllisistä tai eettisistä syistä. Tällöinkin aineiston kuvailutiedot voivat olla avoimia.” (Tenk 2019, 14)

Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa tulee suunnitella aineistojen avaaminen ja tutkittavia tulee informoida asiasta aineiston keruuvaiheessa. Aineiston sisältäessä henkilötietoja vastaa tutkimuksen rekisterinpitäjä aineiston turvallisesta säilyttämisestä ja mahdollisesta avaamisesta lainsäädäntöä noudattaen. Tutkimusaineistojen avaaminen vähentää tarvetta kerätä tarpeettomasti samankaltaisia aineistoja.

Arvioinnin lähtökohtana on tutkimusasetelma. Aineistonhallintasuunnitelma ja tutkimuksen suunniteltu toteuttamistapa arvioidaan riskien ja vahingon välttämisen näkökulmasta.

Tarkastetaan tutkittavien informointiin ja suostumuksiin laaditut dokumentit.

Arviointi kohdentuu tutkimuksesta osallistuville, heidän läheisilleen tai tutkijalle itselleen aiheutuvien haittojen ja vahinkojen punnintaan suhteessa tutkimuksen tavoiteltuun tietoarvoon.

Arvioinnissa lähtökohtana ovat edellä kuvatut ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet.

Tutkijalla on vastuu tutkimuksensa eettisyydestä ja tietosuojaan liittyvissä asioissa vastuu on tutkimuksen rekisterinpitäjällä. Kaikissa tutkimussuunnitelmissa tulee olla pohdittuna eettiset riskit ja suunniteltu toiminta haittojen ja vahinkojen välttämiseksi, vaikkei tutkimus edes menisi eettiseen ennakkoarviointiin.

Ihmistieteellinen eettinen toimikunta voi palauttaa suunnitelman tutkijalle, jos sen katsotaan kuuluvan lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain (488/1999) soveltamisalaan.

Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi tehdään ennen aineistonkeruuta. Lausuntoa ei anneta jälkikäteen.

Tutkija vastaa itse tutkimuksensa eettisistä ja moraalisista ratkaisuista. Ennakkoarviointi ei siirrä vastuuta eettiselle toimikunnalle.

Opinnäytetyön ohjaajat ovat vastuussa siitä, että opinnäytetyön tekijät perehtyvät eettisiin periaatteisiin. Opinnäytetyön tekijä on kuitenkin itse vastuussa työnsä eettisyydestä. Eettisen ennakkoarvioinnin ollessa opinnäytetyössä tarpeen, suositellaan, että opiskelija hakee arvioinnin yhdessä ohjaajansa kanssa.

Rahoittaja tai julkaisija voi vaatia eettistä ennakkoarviointia, vaikka Suomessa kyseinen tutkimusasetelma ei sitä edellyttäisi, eikä arviointia ennen aineistonkeruuta haettu. Tässä tapauksessa (koskien esimerkiksi kansainvälisiä hankkeita) eettinen toimikunta voi antaa kuvauksen Suomen eettisen ennakkoarvioinnin käytännöstä.

Eettisessä ennakkoarvioinnissa erityisesti arvioidaan

• tutkittaville henkilöille, heidän läheisilleen ja mahdollisesti myös tutkijalle itselleen mahdollisesti koituvat
• riskit, haitat ja niiden todennäköisyys suhteessa niiden välttämiseksi tehtyihin suunnitelmiin
• tutkittavien informointi selkeästi tutkimuksen sisällöstä, tutkittavan osallistumisesta ja henkilötietojen käsittelystä
• aineistonhallintasuunnitelma, sisältäen henkilötietojen käsittelyn tutkimuksen elinkaaren aikana
• tutkittavan osallistumissuostumuksen asianmukaisuus (kirjallinen, sähköinen)
• tutkittavien suostumuksen pyytämistapa ja miten se dokumentoidaan, ellei ole kirjallinen tai sähköinen
• tutkimuksella tavoiteltavan uuden tiedon merkitys suhteessa mahdollisiin haittoihin ja riskeihin

Tutkimuksessa poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta.

Tämä tarkoittaa, että tutkittavien osallistuminen ei ole vapaaehtoista tai tutkittaville ei anneta riittävästi tai oikeaa tietoa tutkimuksesta (jos esimerkiksi tutkimuksen luonne vaatii tällaisen tutkimusasetelman).

Kun tutkimuksessa poiketaan tietoon perustuvasta suostumuksesta, on huolehdittava, että:

• tutkittavia informoidaan asianmukaisesti henkilötietojen käsittelystä tutkimusasetelman niin salliessa
• tutkimus on perusteltu eikä sitä voida toteuttaa niin, että tutkittavilta pyydetään suostumus osallistua tutkimukseen
• aineiston keruu ei aiheuta vaaraa tai haittaa tutkittaville
• tutkittaville selostetaan tutkimuksen varsinainen sisältö ja tarkoitus heti, kun se on tutkimuksellisesti mahdollista.

Tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen.

Näitä voivat olla esimerkiksi fyysisen kunnon mittaaminen, fysiologisen näytteen otto, ravintovalmisteen nauttiminen tai fyysisen vapauden rajoittaminen esimerkiksi teknologian avulla niin, että tutkittavalla ei ole mahdollisuutta kohtuullisessa ajassa omatoimisesti keskeyttää osallistumistaan tutkimukseen. Kun tutkimuksessa puututaan fyysiseen koskemattomuuteen, tulee tarkistaa, onko kyseessä lääketieteen tutkimuslain mukaan arvioitava vai ihmistieteiden eettiselle toimikunnalle kuuluva tutkimus.

Tutkimus kohdistuu alle 15 –vuotiaisiin ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, jolloin huoltajalla olisi mahdollisuus kieltää lapsen osallistuminen.

Tällöin on varmistettava, että tutkimus ei aiheuta tutkittaville haittaa ja että tutkittaviksi pyydettävät alaikäiset pystyvät ymmärtämään tutkimuksen aiheen ja sen, mitä tutkimukseen osallistuminen heiltä konkreettisesti edellyttää. Lisäksi vähintään toisen seuraavista edellytyksistä on toteuduttava:

• tutkitaan asioita, joista ei saada kattavaa tutkimustietoa, jos lasten osallistumiseen tarvitaan huoltajan suostumus (esimerkiksi perheväkivalta, sosiaaliset ongelmat ja vastaavat)
• tutkitaan asioita, joista alaikäiset tutkittavat eivät itse halua huoltajan tietävän (esimerkiksi päihteiden käyttö, seksuaalinen suuntautuminen ja vastaavat).

Tutkittaville esitetään tutkimuksessa poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä.

Näitä voivat olla esimerkiksi väkivaltaa tai pornografiaa sisältävät materiaalit, joita tutkittaville näytetään osana tutkimusasetelmaa. Poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä voivat aiheuttaa myös tutkimusasetelmat, joissa tutkittaville esitetään tarkoituksellisesti heidän arvomaailmalleen täysin sopimattomia ajatuksia ja materiaaleja. Tutkimukseen liittyy riski aiheuttaa tutkittaville tai heidän läheisilleen arkielämän rajat ylittävää henkistä haittaa.

Tutkimuksessa on riski aiheuttaa tutkittaville tai heidän läheisilleen normaalin arkielämän rajat ylittävää henkistä haittaa.

Riski voi syntyä esimerkiksi silloin, jos tutkimus liittyy tutkittavien tai heidän läheistensä traumaattisiin kokemuksiin. Tutkimustilanteisiin saa kuitenkin sisältyä samankaltaista henkistä rasitusta ja samankaltaisia tunteita kuin tavanomaisessa arkielämässä esiintyy.

Tutkimuksen toteuttaminen voi merkitä turvallisuusuhkaa tutkittavalle tai tutkijalle tai heidän läheisilleen.

Turvallisuus uhka voi syntyä esimerkiksi perheväkivaltaa koskevissa tutkimuksissa tai tutkimuksissa, jotka toteutetaan kriisitilanteissa tai -alueilla.

(TENK 2019, 16-18.)

Huom! Jos tutkimusasetelmaan liittyy jokin edellä mainituista eikä ennakkoarviointia ole tehty, voi kyseessä olla hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkaus.

Ennakkoarviointi voidaan pyytää, jos tutkimuksen rahoittaja, yhteistyökumppani, tutkimuskohde tai julkaisija sitä edellyttävät. Lausuntoa ei voi pyytää jälkikäteen.

Satakunnan ammattikorkeakoulun ihmistieteellinen eettinen toimikunta antaa lausuntoja pyynnöstä SAMKin henkilöstölle ja SAMKissa opinnäytetyötään tekeville opiskelijoille (YAMK). Toimikunta ei anna lausuntoja amk-tutkinnon (perustutkinto) opinnäytetöistä muuten kuin poikkeustapauksissa. Opinnäytetöiden ohjaajat vastaavat siitä, että heidän ohjattavansa perehtyvät eettisiin periaatteisiin, mutta opinnäytetyöntekijä on itse vastuussa työnsä eettisyydestä. Amk-opiskelija ja hänen ohjaajansa voivat kuitenkin hyödyntää tutkimuseettisten kysymysten tarkastelussa näiltä sivuilta löytyvää materiaalia.

Toimikunnan puheenjohtajalle voi lähettää tiedusteluja toimikunnan työskentelystä ja tutkimuksien mahdollisesta ennakkoarvioinnin tarpeesta. Lisäksi tutkimuseettisiin kysymyksiin liittyvää ohjausta saa sähköpostitse osoitteessa tutkimusetiikka@samk.fimail. Huom! Ensin on kuitenkin hyvä tutustua näiden sivujen sisältöön, niihin on koottua viimeisin aiheeseen liittyvä tieto.

Annetut lausunnot ovat maksuttomia. Toimikunnan pj. voi lausuntopyynnön saatuaan pyytää täydentämään lausuntopyyntöä ja ohjeistaa prosessista hakijaa.

Annettu ennakkoarviointilausunto voi olla joko myönteinen tai myönteinen ehdollisena (korjausvaatimuksin). Lausunto voi olla myös kielteinen (korjausvaatimuksin). Jos tutkija ei noudata saamansa lausunnon ohjeistusta, kyseessä voi olla hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkaus.

Eettinen ennakkoarviointilausunto pyydetään sähköistä arviointipyyntölomaketta käyttäen (sisältäen vaadittavat liitteet).

Muistilista lausuntopyyntöhakemuksen laatijalle:

• Perehdy lausuntopyyntöhakemuksen laadintaohjeisiin ja sen liitteiksi laadittaviin malleihin SAMKin tutkimusetiikan sivuilla (mm. tietosuojailmoitus- ja suostumuslomakemallit).
• Ole tarpeen mukaan yhteydessä toimikuntaan hyvissä ajoissa ennen lausuntopyyntöhakemuksen jättämistä.
• Huomioi jo tutkimussuunnitelman laadintavaiheessa tutkimuseettiset kysymykset ja esim. varaa riittävästi aikaa eettisen ennakkoarviointiprosessiin ja mahdollisiin tutkimuslupahakemusten tekemisiin ennen kuin varsinainen tutkimus (aineistonkeruu) voi alkaa.
• Valmistele harkiten ja huolella lausuntopyyntö erityisesti laajoista tutkimus-asetelmista. Toimikunta suosittaa, että lausuntopyynnöt laadittaisiin ns. osatutkimuksittain (esimerkiksi hankkeissa).
• Varaudu siihen, että tutkimuseettinen toimikunta voi pyytää täydennyksiä lausuntopyyntöön ja sen liitteisiin ennen puoltavan lausunnon antamista.
• Laadi ja merkitse lausuntopyyntöhakemuksen täydennykset selkeästi, jotta voidaan yksiselitteisesti varmistaa, että pyydetyt korjaukset on tehty.

Ennakkoarviointilausuntopyynnön tekeminen lomakkeella ja siinä mainituilla liitteillä:
Ennakkoarviointilausuntopyynnön voi esittää lausuntopyyntölomakkeellalaunch.

Mukaan tulee liittää kyseisen lomakkeen lopussa mainitut pakolliset liitteet (tutkimussuunnitelma ja aineistonhallintasuunnitelma) sekä muut tarvittavat tutkimusasetelmakohtaiset liitteet.
Ennakkoarviointilausuntopyyntölomake tulee tallentaa pdf-muodossa ja lähettää tarvittavine liitteineen sähköpostitse toimikunnan puheenjohtajalle.

Ennakkoarviointipyynnön esittäjän sähköpostiosoite toimii sähköisenä allekirjoituksena.

Lausuntopyyntöjen käsittelyaikataulu: Toimikunta ottaa vastaa lausuntopyyntöjä kuukauden 3. päivään mennessä (tai sen osuessa viikonloppuun tai pyhäpäivään, niin sitä seuraavana arkipäivänä), eli syksyllä syys-joulukuussa ja keväällä tammi-toukokuussa (kesä-elokuussa ei käsitellä lausuntopyyntöjä. Puheenjohtajalle lähetettyjen lausuntopyyntöjen jälkeen toimikunta kokoontuu kuukauden 3. päivän jälkeen käsittelemään niitä ja puheenjohtaja lähettää toimikunnan lausunnon ennakkoarviointipyynnön esittäjälle 15 työpäivän kuluessa. Myönteisen lausunnon jälkeen voi tutkija käynnistää aineistonkeruun (jos tutkimuslupa siihen on olemassa). Mikäli ennakkoarviointipyyntölomake on täytetty puutteellisesti, annetaan lausunnon sijaan täydennyspyyntö ohjeineen ja lausunto otetaan uudelleen käsiteltäväksi seuraavassa toimikunnan kokouksessa. Silloin kun ennakkoarviointipyyntöön annettu lausunto on joko myönteinen (sisältäen korjausvaatimuksia) tai kielteinen (sisältäen korjausvaatimuksia, niin pyynnön käsittely jatkuu viimeistään toimikunnan seuraavan kokouksen jälkeen

Ennakkoarviointilausuntopyyntöjen lähetysosoite: Satakunnan ammattikorkeakoulun ihmistieteellisen eettisen toimikunnan puheenjohtaja lehtori Seppo Pamppunen: seppo.pamppunen@samk.fimail.

Jos ennakkoarviointilausunnon pyytäjä ei hyväksy ihmistieteiden eettisen toimikunnan päätöstä tai lausunnon sisältämiä muutosehdotuksia, hän voi pyytää asiasta lausuntoa TENKiltä. Perusteltu lausuntopyyntö liitteineen tulee jättää kahden kuukauden kuluessa eettisen toimikunnan päätöksestä. Lisätietoja www.tenk.fi.