SAMKin opiskelijan opinnäytetyö on valittu vuoden 2020 parhaaksi AMK-insinöörityöksi

SAMKin rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija Sanna Lindgren on voittanut Insinööriliiton vuoden 2020 parhaan insinöörityön opinnäytetyökilpailun AMK-insinööritöille suunnatussa sarjassa.

Sanna Lindgren istuu sohvalla.
Lindgrenin opinnäytetyön aiheena oli Pientalon hiilijalanjälki ja rakennusjäte.

Lindgrenin opinnäytetyön aiheena oli Pientalon hiilijalanjälki ja rakennusjäte.

Insinööriliiton kilpailu oli valtakunnallinen ja suunnattu kaikille tekniikan alan opinnäytetöille, jotka olivat valmistuneet 1.7.2019 – 30.6.2020 välisenä aikana. Kilpailussa oli kaksi erillistä sarjaa: AMK- ja YAMK-insinööritöille.

Lindgrenin opinnäytetyön aiheena oli Pientalon hiilijalanjälki ja rakennusjäte. Työn tilaaja ja rahoittaja oli EU-rahoitteisen CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hankkeen, Porin kaupungin osahanke, Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla.

Insinöörityökilpailun tuomaristo nimesi erinomaisen insinöörityön elementeiksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja insinööriammatin arvostuksen nostamisen. Nämä elementit olivat vahvasti osana Lindgrenin opinnäytetyötä.

– Asuminen ja rakentaminen aiheuttavat paljon päästöjä. Koska suunnitteluvaiheessa kiinnitetään rakennushankkeen kustannukset, voidaan silloin myös vaikuttaa rakennuksen hiilijalanjälkeen. Sen vuoksi rakennuslupavaiheessa on tärkeää ottaa mukaan myös hiilijalanjäljen arviointi. Energiatehokkuus huomioidaan rakennuslupavaiheessa siten, että jokaiselle uudisrakennukselle tulee tehdä energiaselvitys, jossa on ilmoitettu myös energiatehokkuusluokka, Lindgren sanoo.

Pientalon hiilijalanjälki ja rakennusjäte

Lindgrenin opinnäytetyössä nostettiin esille kolme pääkohtaa: rakennuksen hiilijalanjälki, energiatehokkuus ja rakentamisen jätteet. Hiilijalanjälki laskettiin Ympäristöministeriön julkaiseman arviointityökalun kahta eri luonnosversiota käyttäen ja vertaillen niiden käyttökokemuksia sekä tuloksia.

– Laskin rakennuslupavaiheen piirustusten perusteella materiaalien määrät ja hiilijalanjäljen. Suurimmalle osalle materiaaleista on määritelty arviointityökalussa päästöarvo, jonka mukaan materiaalin hiilijalanjälki lasketaan. Energiatodistuksessa rakennuksen tulee sijoittua pääsääntöisesti vähintään B-luokkaan. Muuttamalla eri arvoja testasin, miten pääsisimme parempaan A-energialuokkaan ja vaikuttavatko tehdyt muutokset hiilijalanjälkeen, Lindgren kertoo.

Lindgren seurasi rakennushankkeen ajan jätteiden lajittelun sujumista työmaalla. Materiaalivirroista tutkittiin, toteutuuko rakennusjätteen 70 % hyötykäyttöaste ja miten jätteet vaikuttavat hiilijalanjälkeen.

– Hyötykäytöllä tarkoitetaan jätteen hyödyntämistä materiaalina. Esimerkiksi jätteen polttamista energiaksi ei lasketa hyötykäytöksi, Lindgren täsmentää.

Lindgrenistä oli mielenkiintoista tehdä tutkimusta ja selvitystä oikeaan rakennushankkeeseen.

– Opinnäyteyöni kytkeytyi oikeaan rakennushankkeeseen ja sain esimerkiksi keskustella rakennuttajan kanssa eri valinnoista ja olla yhteyksissä jätehuollon henkilöiden kanssa, Lindgren kertoo.

Pientalorakentamisen päästöjen tutkiminen tärkeää

Pientalorakentamisen päästöjen tutkiminen ja energiatehokkuuden kehittäminen eivät jää Lindgrenillä vain opinnäytetyöhön. Hän pääsee kehittämään työssään nostamiaan ideoita SAMKin KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa -hankkeessa, jossa hän aloittaa työnteon projektitutkijana tammikuun alussa.

– On tärkeää tutkia erilaisten rakennusten hiilijalanjälkiä arviointimenetelmän mukaan, jotta arviointimenetelmää voidaan kehittää ja määrittää mahdolliset raja-arvot sopivalle tasolle. Meillä rakennettiin esimerkiksi vuonna 2019 yli 10 000 pientaloa, sen vuoksi myös pientalojen hiilijalanjäljen laskeminen ja pyrkimys pienentää pientalojen hiilijalanjälkeä on tärkeää.

Sanna Lindgrenin kolme vinkkiä rakennuksen energiatehokkuuteen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen:

  1. Tärkeimpiä ovat oikeastaan asumisen aikana tehdyt valinnat. Esimerkiksi huonelämpötilan laskeminen 1 asteella laskee 5% energiankulutusta sähkölämmitteisessä rakennuksessa. Kannattaa myös pyrkiä vähentämään turhaa lämpimän veden käyttöä.
  2. Suosi uusiutuvia energiamuotoja.
  3. Hyvä ja laadukas rakentaminen pienentää hiilijalanjälkeä. Aina ei kannata rakentaa uutta vaan pitäisi pyrkiä pidentämään jo olemassa olevien rakennusten elinikää. Pidetään siis huolta omasta asunnosta asumisen aikana.

Lue työ: ”Pientalon hiilijalanjälki ja rakennusjäte” Theseuksessa. Tutustu rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutukseen.

Jaa tämä sivu

Opiskelijoita kampuksen ala-aulassa.

OpenSAMK toi jälleen toisen asteen opiskelijoita kampukselle

SAMKissa vietettiin avoimia ovia eli OpenSAMK-tapahtumaa Porissa. Kävijöillä oli mahdollisuus tutustua koulutustarjontaan ja saada opiskelijoilta vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin eri koulutusaloista ja opiskelusta yleisesti.

Business Weekin osallistujat Raquel Delgado Gómez (vas.), Kajip Kanapathypilai, Essi Lindroos ja Kasper Eerdekens palkittiin hyvästä suorituksesta.

Business Week keskittyi lähiruokaan ja vastuullisuuteen – Katso kuvagalleria

SAMK järjesti kansainvälisen Business Week -tapahtuman, joka keskittyi lähiruokaan ja sen vastuullisuuteen. Tapahtuma keräsi yhteen SAMKin tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita sekä Erasmus+ -kumppanikorkeakouluista saapuneita opiskelijoita Kroatiasta, Belgiasta ja Hollannista.

Kuva paneelikeskustelusta (kuvakaappaus)

Tuoreen Johtajuusbarometrin mukaan suomalaiset karttavat johtotehtäviä liiallisen vastuun ja vaatimusten vuoksi

Suomalaisten mielestä hyvän johtajan ominaisuuksissa korostuvat reiluus, tasapuolisuus ja kuuntelutaidot ennemmin kuin kunnianhimoisuus, tuloshakuisuus ja rohkeus. Tulokset selviävät tänään julkistetusta Johtajuusbarometrista, joka selvitti suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa.