Älyvaatteet ja robotit työkavereiksi sotealalle – Aktiivisten ammattilaisten merkitys keskeinen

Hoitaja noutamassa mobiilirobotin tuomia tarvikkeita. (kuva 1)

Teknologian hyödyntäminen ei onneksemme rajoitu pelkkään kriisiaikaan. Ikääntyvä väestö ja jatkuva palvelutarpeiden kasvu ajaa yhteiskuntaa väistämättä kehittämään uusia keinoja laadukkaan elämän ja palveluiden toteutumiseksi. Sote-palvelujärjestelmän rakenteelliset muutokset tekevät tilaa uudelle ajattelulle ja luovat mahdollisuuksia. Muutos vaatii kuitenkin konkreettisia toimenpiteitä erityisesti totuttuihin toimintatapoihin ja välineisiin. Teknologian sekä eri lähteistä kertyvän tiedon (asiakastieto, laitteiden ja sovellusten tuottama tieto, avoin data) hyödyntäminen nähdään tässä yhtenä keskeisenä välineenä. Teknologia ei ratkaise ongelmia yksin, vaan tarvitaan soteammattilaisia, jotka ohjaavat teknologian oikeassa muodossa oikeaan paikkaan ja muovaavat teknologian tuomia hyötyjä osaksi uudenlaisia asiakaslähtöisiä palveluita. Mahdollisuuksia on paljon, mutta ilman aktiivisia soteammattilaisia teknologian hyötyjä ei kyetä valjastamaan, eivätkä ne sulaudu osaksi käytännön työelämää.

– Tavoitteenamme on osallistaa palveluntuottajia aktiivisiksi osapuoliksi teknologiakehitykseen. Teknologia tulee räätälöidä ja paketoida sopivaksi palveluksi. ”Me insinöörit” tarjoamme ratkaisuja, mutta ratkaisujen sulauttaminen osaksi toimivaa sote-palvelua vaatii tuon alan asiantuntijat mukaan kehittämistyöhön, yliopettaja Sari Merilampi, Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmän vetäjä, Satakunnan ammattikorkeakoulusta kertoo.

Sari viittaa Suomen Akatemian rahoittamaan projektiin, jossa robotiikkaa ja älyvaateteknologiaa kehitetään kriisinaikaisen toimintavarmuuden tueksi sote-kentälle. Mistä sitten on kyse?

Robotiikan ja älyvaatteiden synergia avuksi terveydenhuoltoympäristöihin

Robotiikka tekee juuri nyt laajaa läpimurtoa kaikille muillekin elämän osa-alueille kuin vain teollisuuteen. Robotiikan saralla tehdään joka päivä uusia löytöjä, jotka työntävät meitä väistämättä kohti tulevaisuutta, jossa kaikki tylsät, monotoniset ja vaarallisetkin työt tehdään robottien toimesta ja me ihmiset voimme keskittyä mielenkiintoisiin ja ihmisen ”näppituntumaa” vaativiin työtehtäviin sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja viestimiseen. Vai kuka on kouluttautunut hoitotyöhön siirtääkseen tietoja järjestelmästä toiseen tai kuljettaakseen liinavaatteita, hoitotarvikkeita tai lääkkeitä osaston, potilashuoneen ja varastojen välillä?

Pandemia-aika on herättänyt meidät miettimään, miten töitä voisi tehdä vaarantamatta itseämme, työkavereitamme, potilaitamme tai asiakkaitamme, mutta samalla niin, että kaikki tärkeät asiat tulevat tehdyiksi ajallaan. Robotiikka voisi ratkaista monia edellä mainituista haasteista. Tulevaisuudessa itsenäisesti toimiva robotti voi olla kenen tahansa meistä työkaverina ja se voidaan esimerkiksi lähettää hakemaan puhtaita liinavaatteita varastosta, mittamaan potilaan lämpöä, sykettä tai muita peruselintoimintoja, kuljettamaan näytteitä laboratorioon tai vaikka desinfioimaan kokonaisen leikkaussalin.

Robottien tehtäviä terveydenhuollon ympäristöissä suunnitellaan koko ajan. Jo nyt on selvää, että robotit voivat esimerkiksi desinfioida hoitovälineitä, lajitella niitä oikeisiin kohteisiin ja pakata ne täysin steriileissä olosuhteissa. Robotit voivat myös antaa levottomalle ihmiselle vaikka rauhoittavan hieronnan ja soittaa samalla lempeää musiikkia. Tai robotti voi auttaa kirurgia suorittamaan ääretöntä tarkkuutta ja huomiokykyä vaativan leikkauksen. Robotti voi myös kuljettaa ruokaa ja lääkkeitä (kuva 1) ja samalla välittää etäviestejä huoneisiin, joissa on karanteenissa tai eristyksessä olevia ihmisiä. Nyt, kun koronapandemian aiheuttaman kriisiajan erityistarpeet ovat karulla tavalla realisoituneet meidän kaikkien arjessa, olemme varmasti valmiimpia miettimään ja suunnittelemaan robottien hyödyntämistä työelämässä muun muassa tartuntariskin ja aikaa vievien rutiinitehtävien vähentämiseksi.

Älyvaatteita on kehitetty kymmeniä vuosia, ja viime aikoina olemme alkaneet nähdä kaupallisia sovelluksia terveydenhuollon ja hyvinvoinnin alueilla. Älyvaatteiden avulla on mahdollista seurata kehon toimintoja kuten sykettä, lämpötilaa, liikkumisen määrää tai unen laatua, varoittaa lääkkeiden tai syömisen unohtamisesta sekä hälyttää apua kaatumisen tai muun avuntarpeen vuoksi. Tieto on saatavilla henkilölle itselleen ja tarvittaville asiantuntijoille. Työntekijöiden työasentoja ja oikeiden suojavarusteiden pukemista (kuva 2) puolestaan pystytään tarkkailemaan työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden varmistamiseksi. Näin tieto saadaan vaaratilanteessa nopeasti paitsi työntekijälle itselleen myös kaikille tarvittaville henkilöille, kun älyvaatteet toimivat yhdistettynä organisaation tieto- ja turvajärjestelmiin. Kun älyvaatteista saatu tieto yhdistetään robottien mahdollisuuksiin, pystytään muuttuviin tilanteisiin reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti.

Ennen kuin tähän päästään, meillä on kuitenkin paljon tehtävää. Sen lisäksi, että meidän pitää miettiä, mitä kaikkea haluamme robottien tekevän ja miten robotit suunnitellaan ja ohjelmoidaan suoriutumaan niistä tehtävistä, meidän pitää selvittää, mikä on meille ihmisille tärkeää työtä ja mihin tehtäviin voimme ottaa robotit avuksi. On myös tärkeää, että älyvaatemittauksia ei tehdä mittaamisen ilosta, vain koska teknologia mahdollistaa sen, vaan oleellista on löytää ne sovellukset, joiden avulla terveydenhuollon asiakkaita ja henkilökuntaa voidaan aidosti auttaa toimimaan jokapäiväisessä toiminnassaan ja joiden avulla toiminnan jatkuvuus mahdollistetaan myös kriisitilanteessa. Kun vielä huomioitavana ovat tietoturvaan liittyvät säädökset sekä eettisten näkökulmien huomiointi kehitystyön jokaisessa vaiheessa, on selvää, että tämä uudenlainen teknologia vaatii moniammatillista osaamista taakseen.

Miten sote-ammattilainen voi vaikuttaa tulevaisuuden työnsä sisältöön?

– On tärkeää, että edellä mainittua teknologiaa kehitetään käyttäjät edellä, toteaa akatemiatutkija Johanna Virkki Tampereen yliopiston Älyvaatteiden tutkimusryhmän vetäjä. Keskeisenä toimena on aitojen, käytännön työelämässä esiintyvien haasteiden ratkaiseminen. Tämä vaatii asiantuntemusta kentällä toimimisesta. Projektiryhmässä on mukana sote-ammattilaisia, jotka haastavatkin kentällä erilaisissa toimintaympäristöissä toimivia kollegoitaan mukaan kehittämistyöhön. Ensimmäinen konkreettinen toimenpide on kyselyn avulla tehtävä tarvekartoitus.

– Kyselyyn vastaaminen ei vaadi teknologiaosaamista, tarkoituksena on tunnistaa kehitettäviä kohteita. Vastausten pohjalta toivomme löytävämme aineksia prototyyppien kehittämiseksi. Toinen tavoite on innostaa sote-toimijoita mukaan myöhemmin järjestettäviin yhteiskehittämisen työpajoihin, selventää fysioterapeutti (yamk), projektitutkija Taina Jyräkoski.

Jatkoa on siis luvassa, ja innostuneita sote-toimijoita toivotaan runsaasti mukaan kehittämistoimintaan. Yhdessä kehittäminen on mainio keino vaikuttaa tulevaisuuden työn sisältöön. Vain olemalla osa kehitystä voi varmistaa teknologian olevan hyvä renki, ei isäntä.

Lisätietoja RoboRFID-hankkeesta (roboai.fi)