Satakunnan ilmastopäästöt vähenivät 5 prosenttia vuonna 2019 – Teollisuuden päästöt 24 prosenttia

Satakunta saavutti 5 prosentin vähennyksen vuonna 2019 edellisvuoteen 2018 verrattuna. Satakunnan kunnista Harjavalta vähensi edellisvuoteen verrattuna eniten kokonaispäästöjä (8 %) sekä päästöjä per asukas (7 %).

Suurin pudotus Suomen ilmastopäästöissä tapahtui sähkön käytön päästöissä, koska sähköntuotannon päästöt laskivat Suomessa merkittävästi. Myös kaukolämmön , teollisuuden ja tieliikenteen päästöt laskivat, kun taas työkoneiden, maatalouden ja vesiliikenteen päästöissä kehitys ei ollut yhtä myönteistä. Satakunnassa ilmastopäästöjen pudotukset noudattelivat kansallista linjaa, kulutussähkön sekä sähkölämmityksen päästöjen vähetessä 21 ja 20 prosenttia edellisestä vuodesta. Satakuntalainen teollisuus on tehnyt merkittävää työtä päästövähennyksien suhteen ollen Satakunnassa prosentuaalisesti eniten päästöjä (24 %) vähentänyt sektori. Kokonaisuutena teollisuuden toimiala on vähentänyt 73 prosenttia ilmastopäästöjä vuoden 2005 tasosta.

Pidempää aikaväliä tarkasteltaessa päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa (96 %) Suomen kunnissa. Tarkastelujaksolla 2005-2019 muutos on Satakunnassa -30 prosenttia, joka on reilusti enemmän kuin kansallinen keskiarvo -19 prosenttia. Eniten Satakunnasta aikavälillä 2005-2019 kokonaispäästöjä (-46 %) sekä päästöjä per asukas (-40 %) on vähentänyt Nakkila. Satakunnan kunnista Eura, Eurajoki, Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Kokemäki, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ja Ulvila ovat vähentäneet ilmastopäästöjään enemmän kuin kunnat keskimääräisesti aikavälillä 2005-2019. Kuntien päästöjä ovat vähentäneet sähköntuotannon puhdistuminen muun muassa kasvaneen tuulivoimatuotannon seurauksena, öljylämmityksen korvaaminen muilla lämmitysmuodoilla sekä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähentäminen kaukolämmön tuotannossa. Tieliikenteessä biokomponenttien käyttö liikennepolttoaineissa, ajoneuvokannan sähköistyminen ja ajosuoritteen pieneneminen ovat johtaneet päästöjen vähenemiseen.

Vuonna 2019 eniten päästöjä Satakunnassa aiheutui tieliikenteestä (25 %), maataloudesta (19,1 %), kaukolämmöstä (9,5 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11,3 %).

Eroja maakuntien asukaskohtaisissa päästöissä selittävät muun muassa maakuntien toisistaan poikkeavat elinkeinorakenteet, maantieteelliset ominaisuudet kuten pitkät välimatkat sekä sääolosuhteet. Asukaskohtaiset päästöt ovat joko pysyneet muuttumattomana tai laskeneet edellisvuoden tasoon verrattuna kaikissa maakunnissa. Satakunnan asukaskohtaiset päästöt laskivat 4 prosenttia edellisvuoden tasosta.

– Päästölaskennan tulokset palvelevat kuntien ja alueiden omien päästötavoitteiden seurantaa ja uusien päästövähennystoimenpiteiden suunnittelua. Päästökehitys oli vuonna 2019 rohkaiseva, ja toivottavasti myönteinen kehitys jatkuu myös tulevina vuosina koronan jälkeen samalla tavalla. Kuntien ja alueiden kunniahimoiselle päästövähennystoiminnalle on mitä suurin tarve, sillä Suomen pitää täyttää EU:n kiristyvät päästövähennystavoitteet ja oma hiilineutraaliustavoite, sanoo HINKU-verkoston valtakunnallinen vastuujohtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

SYKE laskee vuosittain ilmastopäästöjen määrän ja kehityksen kaikille Suomen kunnille yhdenmukaisella laskentamenetelmällä. Helmikuussa 2020 julkaistun ALas-laskentamallin tulokset päivitettiin nyt vuosille 2005-2019.

Hinku-laskenta tukee kuntien ilmastotyötä

SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella.

Kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitetussa oletuslaskennassa sovelletaan Hinku-laskentasääntöjä. Hinku-laskennassa on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Näin ollen suurin osa teollisuudesta ja läpiajoliikenne jäävät laskennan ulkopuolelle. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan Suomessa tuotetun keskimääräisen sähkön päästöjen mukaan. Kuntien alueella tapahtuva tuulivoiman tuotanto otetaan erikseen huomioon laskemalla kunnalle tuulivoimantuotannosta päästöhyvitys.

Hinku-laskennan ohella ALas-mallin tuloksia on mahdollista tarkastella myös ilman Hinku-rajauksia, ilman tuulivoimakompensaatiota sekä erikseen päästökauppa- ja taakanjakosektoreilla. Kuntien päästölaskenta ei sisällä Suomen kasvihuoneinventaarioon kuuluvia teollisuuden prosessipäästöjä eikä maankäyttösektoria (LULUCF).

Tänä vuonna julkaistun ALas 1.2-laskentamallin muutokset aiempiin laskentaversioihin verrattuna ovat pieniä laskentatarkkuuden parannuksia. Ne koskevat pääasiassa tuulivoiman kuntakohtaisen tuotannon laskentaa ja kaukolämmön päästöjen laskentaa niissä kunnissa, joista lähtöaineistoissa ei ole tarkkoja tietoja. Lisäksi joillakin sektoreilla, kuten maataloudessa ja teollisuudessa, on korjattu laskennan lähtötietoja. Ajantasainen laskennan menetelmäkuvaus on tutustuttavissa hiilineutraalisuomi.fi-sivuilla.

Päästölaskentaa tarkennetaan – jatkossa myös kulutusperusteiset päästöt mukaan

ALas-mallin tulokset on otettu laajasti käyttöön eri puolilla Suomea.

– Parantaaksemme laskennan ajantasaisuutta, julkaisemme kesällä 2021 kuntien vuoden 2020 kasvihuonekaasupäästöjen pikaennakon. Laskennan tarkkuutta kehitetään jatkuvasti ja tällä hetkellä puuttuvien sektoreiden päästöt pyritään laskemaan seuraavan vuosijulkistuksen yhteydessä keväällä 2022. Lisäksi kuluvan vuoden aikana automatisoimme laskentaa, jotta saamme nopeutettua tulevien vuosien julkaisuaikataulua, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen SYKEstä.

Kuntien pikaennakkolaskennan tulokset summautuvat Tilastokeskuksen kansallisten kasvihuonekaasupäästöjen pikaennakon tuloksiin.

Käyttöperusteisen päästölaskennan rinnalle kehitetään tällä hetkellä täysin kulutukseen perustuvaa päästölaskentaa, joka valmistuu vuoden 2022 alkupuoliskolla. Kulutusperusteinen laskenta perustuu kunnassa asuvien kotitalouksien energian, tavaroiden ja palvelujen kulutukseen, sekä investointeihin ja julkishallinnon kulutukseen. Päästöjen fyysisellä syntypaikalla ei tässä tapauksessa ole merkitystä, ja laskennassa otetaan huomioon tuotteiden ja palvelujen koko tuotantoketju. Päästöjen kulutusperusteinen laskenta tuo toisen näkökulman päästöjen alueelliseen allokointiin ja tukee osaltaan kuntien ilmastotyötä nykyisen laskentajärjestelmän rinnalla.

Huhtikuussa 2021 Suomen ympäristökeskus julkaisi kuntien käyttöön kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalun kuntien ilmastotiekarttojen suunnittelun tueksi. Työkalun sisältöä laajennetaan jatkossa siten, että useampien sektorien tarkastelua voidaan syventää rakennusten energiankulutuksen ja tieliikenteen mukaisesti lähemmäs konkreettista toimenpidetasoa. Työkaluun kehitetään seuraavaksi maataloutta koskeva laajennus.

Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.

Kaikki tulokset ovat avoimesti kaikkien käytettävissä:

• Kuntien päästökehitys
• Päästötietopalvelu
• Päästölaskennan menetelmä
• Raportti: Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta, ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005-2018
• Kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalu kunnille

• Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
• Erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1128, etunimi.sukunimi@syke.fi
• Erikoistutkija Sampo Pihlainen (raide- ja vesiliikenne), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 2225, etunimi.sukunimi@syke.fi
• Suunnittelija Tommi Forsberg (F-kaasut), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1116, etunimi.sukunimi@syke.fi
• Erikoistutkija Jouko Petäjä (kaatopaikat), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1508, etunimi.sukunimi@syke.fi
• Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1629, etunimi.sukunimi@syke.fi