Koulutustehtävästä on määrätty ammattikorkeakoululaissa (932/2014) ja asetuksessa ammattikorkeakouluista (A 1129/2014), sekä valtioneuvoston tekemässä toimilupapäätöksessä (OKM/9/533/2014).

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ohjauksen alat ovat taiteet ja kulttuurialat, liiketalous, hallinto ja oikeustieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat, terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat.

SAMKin opetuskieli on suomi. Opetus- ja tutkintokielenä saadaan käyttää myös muuta kuin ammattikorkeakoulun opetuskieltä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu päättää.

SAMKin koulutuspaikkakunnat ovat Huittinen, Kankaanpää, Pori ja Rauma.

2 Tutkinnot

SAMKissa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.

3 Koulutusvastuut

Tutkintoon johtavat koulutukset suuntautuvat SAMKin koulutustehtävän mukaisille aloille työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja niiden kehittämiseen. Koulutuksissa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusten laajuus on taide- ja kulttuurialoilla, tekniikan aloilla, terveys- ja hyvinvointialaan kuuluvassa terveydenhoitajan tutkinnossa ja tietoliikennealaan kuuluvassa tietotekniikan tutkinnossa 240 op lukuun ottamatta tekniikan alaan kuuluvaa meri-insinöörin tutkintoa, joka on 270 op. Liiketalouden, hallinnon ja oikeustieteiden, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen, terveys- ja hyvinvointialojen sekä palvelualojen tutkinnot ovat 210 op laajuisia lukuun ottamatta palvelualaan kuuluvaa merikapteenin tutkintoa, joka on 270 op.

Opetussuunnitelmat koostuvat perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, ammattia edistävästä harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusten laajuus on taide- ja kulttuurialoilla sekä tekniikan aloilla ja merenkulun ja tietotekniikan koulutuksessa 60 op. Liiketalouden, hallinnon ja oikeustieteiden, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen, terveys- ja hyvinvointialojen sekä palvelualojen tutkinnot ovat 90 opintopisteen laajuisia. Jos ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto järjestetään kansainvälisenä yhteistyönä, opintojen laajuus voi olla ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti myös 120 opintopistettä.

Opetussuunnitelmat muodostuvat syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista ja opinnäytetyöstä.

4 Opiskelijavalinta

Opiskelijat otetaan suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai erikoistumiskoulutusta.

Opiskelijavalinnan perusteista ja valintakokeen järjestämisestä päättää rehtori.

Ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja erikoistumiskoulutuksen opiskelijaksi ottamisesta päättää opetuksen vararehtori.

Opiskelijan on mahdollista anomuksesta vaihtaa koulutusalaa, koulutusta tai suuntautumisvaihtoehtoa ammattikorkeakoulun sisällä. Opiskelijan tulee täyttää anomansa koulutuksen /suuntautumisvaihtoehdon hakukelpoisuuden vaatimukset.

Koulutusalojen välisestä ja koulutusalojen sisällä tapahtuvasta koulutusten välisestä siirrosta päättää vastaanottavan osaamisalueen johtaja.

Korkeakoulujen välisestä siirto-opiskelijoiden ottamisesta päättää opetuksen vararehtori.

5 Opetussuunnitelmat

Opetussuunnitelmat ovat voimassa aloittavan ryhmän ammattikorkeakoululain edellyttämän tavoitteellisen suoritusajan.

Opetussuunnitelmat vahvistaa koulutustoimikunta.

Koulutustoimikunnan asettamisesta säädetään luvussa 13.

Opetussuunnitelmat ovat osaamisperusteisia.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmissa kuvataan opintojaksojen osaamiset, käsiteltävät asiat, laajuudet opintopisteinä, edellytettävät opinnot, ammattitaitoa edistävä harjoittelu sekä opinnäytetyö. Opinnoista määritellään pakolliset ja vaihtoehtoiset opinnot sekä opintojen suositeltava eteneminen. Opetussuunnitelmia täydennetään toteutuskohtaisilla suunnitelmilla ohjeen mukaisesti. Opinnot ovat tasolla NQF/EQF 6. Opetussuunnitelmat ja niihin liittyvät toteutussuunnitelmat arkistoidaan arkistolain 831/1994 14 § mukaisesti pitkäaikaissäilytyksenä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmissa kuvataan opintojaksojen osaamiset, käsiteltävät asiat, laajuudet opintopisteinä sekä edellytettävät opinnot ja opinnäytetyö. Opetussuunnitelmia täydennetään toteutuskohtaisilla suunnitelmilla ohjeen mukaisesti. Opinnot ovat tasolla NQF/EQF 7. Opetussuunnitelmat ja niihin liittyvät toteutussuunnitelmat arkistoidaan arkistolain 831/1994 14 § mukaisesti pitkäaikaissäilytyksenä.

Opetussuunnitelman rakennetta ja valmistelua ohjaa erillinen menettelyohje.

6 Opiskeluoikeus

Koulutukseen hyväksytyn päätoimisesti opiskelevan opiskelijan opiskeluoikeusaika ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään ammattikorkeakoululaissa.

Opiskeluoikeusaika lasketaan läsnäololukukausina. Opiskeluoikeusajat ovat koulutuksen laajuuden mukaan seuraavat:

210 op = 3,5 v + 1 v = 4,5 v = 9 läsnäololukukautta

240 op = 4 v + 1 v = 5 v = 10 läsnäololukukautta

270 op = 4,5 v + 1 v = 5,5 v = 11 läsnäololukukautta

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin hyväksytyn opiskeluoikeusaika on opetussuunnitelman mukainen kesto lisättynä kahdella (2) lukukaudella.

Ammattikorkeakoulu voi opiskelijan kirjallisesta hakemuksesta jatkaa opiskeluoikeutta. Lisäaikaa tutkinnon loppuun saattamiseen voidaan myöntää enintään kaksi vuotta, ja opiskelijalle voidaan myöntää lisäaikaa vain kerran. Jos opiskelijalle ei myönnetä lisäaikaa tai hän ei valmistu hänelle myönnetyn lisäajan puitteissa, hän voi suorittaa puuttuvia opintoja avoimen ammattikorkeakoulun opintoina ja hakea opiskeluoikeuden uudelleen myöntämistä vuoden sisällä opiskeluoikeuden päättymisestä tai uutta opiskeluoikeutta tarkoitukseen varatun erillishaun kautta myöhemmin.

Ammattikorkeakoulu voi opiskelijan kirjallisesta hakemuksesta päättää opiskeluoikeuden uudelleen myöntämisestä opiskelijalle, jos opiskeluoikeuden menettämisestä on kulunut aikaa enintään vuosi. Opiskeluoikeuden uudelleen myöntämistä koskevaan myönteiseen päätökseen tulee kirjata opiskeluoikeuden päättymisen päivämäärä. Jos opiskelijalle ei myönnetä uudelleen opiskeluoikeutta, hän voi suorittaa puuttuvia opintoja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja hakea uutta opiskeluoikeutta tarkoitukseen varatun erillishaun kautta myöhemmin.

Opiskeluoikeuden jatkamista tai uudelleen myöntämistä koskevan hakemuksen käsittelyssä voidaan poiketa edellä kuvatuista enimmäisajoista, jos opintojen viivästymisen tai keskeytymisen syynä on opiskelijan vakava sairaus tai muu vaikea elämäntilanne.

Opiskeluoikeuden jatkamisesta ja uudelleen myöntämisestä päättää opiskelijapalveluiden päällikkö. Opiskeluoikeuden uudelleen myöntämistä koskevan hakemuksen käsittelystä peritään valtioneuvoston asetuksen 1440/2014 määräämä käsittelymaksu.

Opiskeluoikeutensa menettäneille ja toisessa suomalaisessa korkeakoulussa opintonsa keskeyttäneille voidaan myöntää uusi opiskeluoikeus tutkinnon loppuun saattamiseen erillishaun kautta. Erillishaun kautta opiskelijaksi ottamisesta päättää opetuksen vararehtori.

Opiskeluoikeuden jatkamisen ja uudelleen myöntämisen hakemista ja päätöksentekoa ohjaa erillinen menettelyohje.

7 Opinnot

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste (26,7 t). Opintojaksot/moduulit pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;

2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;

3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;

4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija saa laaja-alaisen yleiskuvan asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle asetuksen 7 §:ssä tarkoitettu kielitaito.

Opiskelija voi erityisestä syystä hakea vapautusta kieliopinnoista. Vapautuksen asetuksen 1129/14 § 7 määrittelemistä kielitaitovaatimuksista ja tutkintoon pakollisina kuuluvista vieraiden kielten opinnoista myöntää opiskelijan hakemuksesta rehtorin määräämä henkilö. Vapautuksen anominen ohjeistetaan menettelyohjeessa.

Osaamisalueen johtaja päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta niissä tapauksissa, kun asetuksen 1129/14 7 § mukaista kielitaitoa ei vaadita.

Ei-suomalaiselle tutkinto-opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus suorittaa opetussuunnitelmaan liittyvien suomen ja ruotsin kielen opintojen sijasta vähintään vastaavan määrän suomi vieraana kielenä -opintoja tavoitteena suomen kielen taitotaso A2.

Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen alan tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija kykenee työskentelemään valmistuttuaan itsenäisesti tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1) laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;

2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;

3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;

4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehittämistyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja.

Opiskelijalla on oikeus sisällyttää tutkintoonsa vähintään opetussuunnitelman mukainen määrä vapaasti valittavia opintoja.

Vapaasti valittavien opintojen määrä on ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa 10 -15 opintopistettä sekä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa 5 opintopistettä.

Vapaasti valittavia opintoja voidaan valita oman ammattikorkeakoulun eri koulutusten tarjonnasta, muiden ammattikorkeakoulujen koulutuksista tai yliopistoista. Vapaasti valittavat opinnot eivät saa olla päällekkäisiä pakollisten opintojen kanssa. Opiskelijan tulee tältä osin tarkistuttaa vapaasti valittavien opintojen soveltuvuus osaamisalueen nimeämällä henkilöllä.

8 Opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen

Opiskelija voi anomuksesta lukea hyväksi (sisällyttää) tai korvata tutkintoa suorittaessaan pakollisia, vaihtoehtoisia ja vapaasti valittavia opintojaksoja/moduuleja sekä kotimaassa että ulkomailla suoritetuilla tavoitteiden mukaisilla vähintään saman tasoisilla opinnoilla tai osoittamalla muulla tavalla hankitun osaamisensa SAMKissa sovitulla menettelyllä.

Ammattikorkeakoulututkintojen osalta hyväksilukemisen (sisällyttämisen), korvaavuuden ja osaamisen osoittamisen hyväksyy osaamisalueen johtajan nimeämä henkilö.

Aikaisemmin osoitettu asetuksenmukainen kielitaito luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon menettelyohjeessa ME1202 määritetyllä tavalla.

Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvän ammattitaitoa edistävän harjoittelun korvaamisesta vastaavalla harjoittelulla tai työkokemuksella päätetään opiskelijakohtaisesti.

Hyväksilukuja ja korvaavuuksia sekä harjoittelua ohjaavat erilliset menettelyohjeet.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta hyväksilukemisen (sisällyttämisen) tai korvaavuuden hyväksyy osaamisalueen johtajan nimeämä henkilö.

9 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu

Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvän ammattitaitoa edistävän harjoittelun laajuus on 30 op – 108 op.

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelujakson tavoitteet, sisältö, toteutus ja arviointi määrätään tarkemmin koulutuksittain.

10 Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opinnäytetyö toimii siltana teoreettisen opiskelun ja käytännön työelämän välillä ja kehittää opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.

Tutkintoa varten opiskelija suorittaa opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäytteen. Ammattikorkeakoulututkinnossa kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (1129/14 § 8). Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyys alaan.

Jos opiskelijalta ei vaadita asetuksen 1129/14 § 7 edellyttämää kielitaitoa, opiskelija tekee kypsyysnäytteen pääsääntöisesti koulutusohjelman pääasiallisella opetuskielellä.

11 Arviointi

Opintojen tavoitteiden hyväksytty saavuttaminen arvioidaan asteikolla 5 (kiitettävä), 4 ja 3 (hyvä) sekä 2 ja 1 (tyydyttävä). Opintojakso voidaan erityistapauksissa arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty, jolloin hyväksytty arvosana vastaa vähintään arvosanaa 1. Tarkemmat arviointiohjeet esitetään menettelyohjeessa ME 1202.

Arviointi tapahtuu suhteessa opintojaksolle asetettuihin tavoitteisiin. Arviointiperusteet esitetään toteutussuunnitelmassa.

Opintoihin liittyvä harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Arvioinnit on merkittävä SAMKin opiskelijahallintojärjestelmään 15 työpäivän kuluessa opintosuoritteille määritellystä viimeisestä suorituspäivästä lukien. Tenttiakvaariotenteissä arviointi on merkittävä 15 työpäivän kuluessa avoinna olleen tenttijakson päättymisestä.

SAMK soveltaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelystä.

Vilppitapauksia koskeva menettely kuvataan SAMKin menettelyohjeessa ME1261.

12 Tutkintotodistusprosessi

Opiskelijan suoritettua hyväksytysti kaikki koulutuksen opetussuunnitelmaan kuuluvat opintojaksot harjoittelun, opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen SAMK myöntää hänelle anomuksesta tutkintotodistuksen. Jätettyään tutkintotodistusanomuksen ja tutkinnon ollessa valmis, opiskelija ei voi vaatia oikaisua tutkintoon sisältyvien opintojen arviointiin.

Rehtori, vararehtori tai asianomaisen osaamisalueen johtaja vahvistavat allekirjoituksellaan tutkinnon myöntämisen sen jälkeen, kun todistuksen oikeellisuus on todennettu.

Tutkinnon myöntämisestä pidetään erillistä tutkintorekisteriä.

Tutkinnon myöntämisprosessia ohjaavat erilliset menettelyohjeet.

Opiskelijalle annetaan ilman erillistä maksua tutkintotodistuksen ohella kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite (Diploma Supplement) suoritetusta tutkinnosta ja tutkintoon sisältyvistä opinnoista. Liitteestä käy ilmi opintojen taso ja tutkinnon asema koulutusjärjestelmässä.

13 Koulutustoimikunta

SAMKissa toimii rehtorin asettama koulutustoimikunta. Koulutustoimikunnan tehtävänä on käsitellä ja hyväksyä opetussuunnitelmat ja vapaasti valittavat opintojaksot.

14 Lukuvuosi-ilmoittautuminen

Tutkintoa suorittava opiskelija on ammattikorkeakoulussa kirjoilla joko läsnä- tai poissaolevana. Läsnä- tai poissaoloilmoittautuminen toteutetaan lukuvuosittain. Läsnä- tai poissaolo koskee vähintään lukukautta. Opiskelija voi suorittaa opintoja ja valmistua vain läsnä olevana.

Opiskeluoikeuden saatuaan tutkinto-opiskelija ilmoittautuu ensimmäiseksi lukuvuodeksi läsnä- tai poissaolevaksi opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä. Kevätlukukaudella alkavista opinnoista opiskelupaikan vastaanottanut ilmoittautuu läsnä- tai poissaolevaksi ensimmäiseksi lukukaudeksi. Opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi ensimmäisenä lukuvuonna vain ammattikorkeakoululaissa ilmoitettujen syiden perusteella.

Tutkinto-opiskelija voi ilmoittautua seuraavan lukuvuoden syys- ja/tai kevätlukukaudeksi läsnä- tai poissaolevaksi päätettyyn määräaikaan mennessä. Jos opiskelija ei ilmoittaudu läsnä- tai poissaolevaksi annettuna aikana, hän menettää opiskeluoikeutensa. Ammattikorkeakoulu voi myöntää opiskeluoikeuden uudelleen sen menettäneelle opiskelijalle hakemuksesta.

A. Ennen 1.8.2015 alkaneen opiskeluoikeuden saaneiden poissaolo-oikeus:

Päätoimisesti ammattikorkeakoulututkintoon opiskelevilla on oikeus ilmoittautua poissaolevaksi syytä ilmoittamatta yhteensä neljäksi lukukaudeksi ilman, että opiskeluoikeusaika kuluu. Ylempään amk-tutkintoon ja sivutoimisesti amk-tutkintoon opiskelevilla poissaolevaksi ilmoittautuminenkin kuluttaa opiskeluoikeusaikaa.

B. 1.8.2015 tai sen jälkeen alkaneen opiskeluoikeuden saaneiden poissaolo-oikeus:

Poissaolo, joka toteutuu ensimmäisenä lukuvuonna, tai jonka perusteena on ase- tai siviilipalveluksen suorittaminen tai vanhempainvapaa, ei kuluta opiskelijan opiskeluoikeusaikaa. Tämän lisäksi muusta syystä johtuva enintään kahden lukukauden mittainen poissaolo ei kuluta opiskelijan opiskeluoikeusaikaa.

Opiskelija voi ilmoittaa läsnä- tai poissaolotietoa koskevasta muutoksesta lukukauden aikana. Opiskelija voi muuttaa lukukauden läsnäolon poissaoloksi vain, jos opiskelija ei ole suorittanut opintoja kyseisen lukukauden aikana. Lisäksi muutoksen syy pitää ilmoittaa ja pyydettäessä todentaa. Läsnä- tai poissaolotiedon muutoksesta ilmoitetaan kirjallisesti opiskelijapalveluihin. Ensimmäisenä opiskeluvuonna läsnäoloa ei voi muuttaa poissaoloksi kesken lukukauden.

Opetuksen johtoryhmä päättää opiskelijapalveluiden päällikön esityksestä lukuvuosi-ilmoittautumisen menettelystä ja aikataulusta vuosittain.

15 Opintosuoritteet

Opintosuoritteella tarkoitetaan kaikkia toteutussuunnitelmassa määriteltyjä opintojakson arvioitavia suoritteita, joilla opiskelija osoittaa opintojakson tavoitteiden mukaisen osaamistuloksen.

Opintojakson arvioitavien suoritteiden tulee tukea opiskelijoiden joustavia ja vaihtoehtoisia suorittamismahdollisuuksia. Arvioinnit perustuvat suullisiin tai kirjallisiin tuotoksiin, jotka toteutetaan valvotuissa olosuhteissa ja/tai muulla tavoin etukäteen sovittuina tuotoksina (esim. projektit, verkko-opinnot) tai muulla tavoin toteutussuunnitelmassa määritellyllä tavalla.

Opintojakson toteutuskohtaiset suorituspäivät järjestetään vuoden sisällä opintojakson aloituksesta. Opiskelijan on saavutettava hyväksytty arviointi vuoden sisällä kunkin opintojakson kokonaisarvioinnin päivämäärästä lukien.

Opiskelijoiden kirjalliset tai muuten tallennetut arvioitavat opintosuoritteet säilytetään vähintään kuuden kuukauden ajan.

Opintosuoritteita ohjataan menettelyohjein.

Opetuksen johtoryhmän hyväksymässä vuosikellossa määritetään lukukausittain ajankohdat, jolloin toteutussuunnitelmien viimeistään pitää olla valmiit.

Opiskelijan on ilmoittauduttava opintojakson toteutukseen SAMKin opiskelijahallintojärjestelmään. Ilmoittautumisaika päättyy yhtä (1) viikkoa ennen toteutuksen aloituspäivämäärää.

Mikäli opiskelijaa ei hyväksytä opintojaksototeutukselle, opettaja ilmoittaa opiskelijalle ilmoittautumisen hylkäämisestä ilmoittautumisajan päättyessä. Tämä menettely mahdollistaa sen, että opiskelijalla on aikaa etsiä HOPSiinsa (henkilökohtainen opintosuunnitelma) muu siihen soveltuva opintojakso.

Opettaja vahvistaa ilmoittautumiset opintojakson alkaessa.

Opettajan tulee hyväksyä ennen opintojakson alkua tapahtuva jälki-ilmoittautuminen, jos perusteltua syytä hylkäämiseen ei ole.

Opintojaksolle ilmoittautuminen toimii samalla kyseessä olevan opintojakson toteutuksen varsinaiseen tenttiin ilmoittautumisena.

16 Osallistuminen ja suoritukset

Opettaja ja opiskelijat yhdessä sopivat opintojakson toteutus- ja suoritustavasta opintojakson alkaessa.

Opiskelija ei menetä tenttikertaa, jos hänellä on poissaoloon oikeuttava lääkärintodistus tai terveydenhoitajan todistus tenttipäivästä.

Opiskelijan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä opintosuoritetta annettaessa.

Opiskelijan osallistumista opintoihin ja opintosuorituksia ohjataan menettelyohjein.

17 Hyväksytyn arvosanan korottaminen

Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää korottaa opintojakson hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran. Parempi arvosana jää voimaan.

Arvosanan korotusyrityksen tulee tapahtua vuoden kuluessa kyseisen opintojakson kokonaisarvioinnin päivämäärästä.

18 Osallistujamäärien rajoittaminen

Mikäli opintojaksolle on asetettu opiskelijoiden maksimimäärä, on niillä opiskelijoilla, jotka suorittavat ko. opintoa pakollisena, etuoikeus päästä toteutukselle.

19 Opintojaksopalautteen antaminen

Opintojaksopalautteen antaminen on oleellinen osa opintojakson kehittämistä. SAMKissa on käytössä kaikissa opintojaksoissa toteutuskohtainen opintojaksopalaute, lukuun ottamatta Harjoittelu, Opinnäytetyö ja Kypsyysnäyte -opintojaksoja

Opintojaksototeutuksen sisäisenä palautteena voidaan käyttää välipalautetta, jonka avulla opettaja ohjaa opiskelijoiden oppimisprosessia osaamistavoitteiden saavuttamiseksi.

Opintojaksopalautteen antaminen ohjeistetaan toteutussuunnitelmassa ja käytäntö kuvataan menettelyohjeessa ME1202.

20 Oikaisu- ja valitusmenettely

Oikaisumenettely

Opiskelijaksi hakenut saa vaatia SAMKin opiskelijavalintalautakunnalta oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi vaatia oikaisua.

Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisuvaatimuksen johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Opiskelija, joka on menettänyt opiskeluoikeutensa ammattikorkeakoululain 32 § mukaisesti saa hakea SAMKin opiskelijavalintalautakunnalta oikaisua annettuun opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija saa vaatia siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvioinnista sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä.

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opettajalle tehdyn oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua SAMKin tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tutkintolautakunnan kokoonpanosta on määrätty ammattikorkeakoululain 19 §:ssä ja SAMKin johtosäännössä.

Tutkintolautakunnan antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla (ammattikorkeakoululaki 60 §).

Tutkintolautakunnan toimintaa ohjaa tarkemmin erillinen ohjesääntö.

Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa.

Muutoksenhaku ammattikorkeakoulun päätökseen

Päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista (ammattikorkeakoululaki 33 §) tai opiskeluoikeuden palauttamista (ammattikorkeakoululaki 35 §), saa hakea muutosta valittamalla opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Muutoksenhausta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen säädetään opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetussa laissa (956/2011).

Muuhun ammattikorkeakoulun hallintoasiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee, siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Valitus päätöksestä, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskeluoikeuden palauttamista ja ammattikorkeakoululain 38 §:ssä tarkoitettua varoitusta, määräaikaista erottamista ja opiskelusta pidättämistä, tulee käsitellä kiireellisenä.

21 Erityisiä määräyksiä

Rehtori voi antaa tarkempia määräyksiä tämän tutkintosäännön soveltamisesta.