Suomen ensimmäinen merilogistiikan alan tradenomitutkinto-ohjelma kehitettiin varmistamaan Suomen huoltovarmuutta ja kilpailukykyä

SAMK on valmistellut Suomen ensimmäistä tradenomitutkintoa, jossa voi suuntautua merilogistiikan alalle. Tavoitteena on vahvistaa huoltovarmuutta ja varmistaa merilogistiikan toiminta osana Suomen kilpailukykyä. Tutkinto on suunniteltu yhteistyössä alan yritysten kanssa.

Pelastusrengas

Jopa 96 % kaikesta tavarasta kulkee Suomeen ja Suomesta meriteitse. Tämä tarkoittaa, että osaavat logistiikan ja satamatoimintojen asiantuntijat ovat ratkaisevassa roolissa sujuvan kaupan ja teollisuuden varmistamisessa. Merilogistiikka on siten välttämätön ala vientivetoiselle Suomelle, jonka talous ja huoltovarmuus nojaavat merikuljetuksiin.

– Yhteistyö SAMKin kanssa on ollut nopeaa ja sujuvaa. Olemme erittäin iloisia, että tutkinto-ohjelma on alkamassa. Erityisesti Suomessa toimivissa kansainvälisissä konttivarustamoissa on jatkuva pula alan osaajista. Noin kaksi kolmasosaa rahdista kulkee ulkomaisella aluskapasiteetilla, jonka käyttöä organisoidaan Suomesta.  On tärkeää, että täällä säilyy hyvä alan osaaminen, sanoo Suomen Laivameklarit Ry –Shipbrokers Finlandin toiminnanjohtaja Sari Turkkila.

Turkkila osallistui työpajatyöskentelyyn, jossa kartoitettiin yritysten asiantuntijoiden kanssa alan erityistarpeita koulutuksen suunnittelua varten. Keskeiseksi nousi lainsäädäntöön ja ammattisanastoon liittyvä osaaminen. Yritysten aktiivinen osallistuminen varmistaa, että koulutuksen sisältö vastaa alan todellisia vaatimuksia.

Merilogistiikalla keskeinen rooli huoltovarmuuden turvaamisessa

Tutkinto-ohjelman tavoitteena on vastata kasvavaan työvoimatarpeeseen. Koulutuksen suunnittelussa on pyritty siihen, että opiskelijat tuntevat alan toimintaympäristön ja erityissanaston jo opintojensa aikana. Tämä tukee sujuvaa siirtymistä työelämään ja vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia merilogistiikan moniulotteisessa ja kansainvälisessä toimintakentässä.

– Yhteistyö yritysten kanssa mahdollistaa vastaamisen tulevaisuuden tarpeisiin. Rakentava keskustelu on antanut hyvän pohjan tutkinto-ohjelmalle, joka vastaa aidosti alan yritysten odotuksiin ja antaa valmistuville kattavan ymmärryksen tulevasta työkentästä, kertoo logistiikan ja meriteknologian osaamisaluejohtaja Riitta Tempakka.

Koulutus antaa myös valmiudet vastata merilogistiikan keskeiseen rooliin huoltovarmuuden turvaamisessa. Suomi on riippuvainen merikuljetuksista, ja osaava työvoima on elintärkeää, jotta logistiset ketjut pysyvät toimintakykyisinä myös kriisitilanteissa.

Merilogistiikan tradenomitutkinto toteutetaan monimuotokoulutuksena, joka mahdollistaa joustavan osallistumisen erilaisissa elämäntilanteissa. Tutkinto-ohjelman pääasiallinen opetuskieli on suomi, mutta kansainvälisen toimintaympäristön vuoksi siihen sisällytetään myös englanninkielisiä opintokokonaisuuksia.

Tutkinto-ohjelma tulee hakuun tänä keväänä, ja sen suunnittelua jatketaan tiiviissä yhteistyössä alan yritysten kanssa. Tutkinto-ohjelmassa voi valita myös henkilöstöjohtamisen suuntautumisvaihtoehdon.

Jaa tämä sivu

Kortteeri-projektin työpajassa syksyllä 2020 ideoitiin taiteilijoiden työtiloja Jämintie 2:ssa sijaitsevaan kiinteistöön.

Kankaanpään Taidekoulun kampus laajenee – opiskelijoille lisää työtiloja

SAMKin Kankaanpään Taidekoulun kampuksen toiminta laajenee uusiin tiloihin Kankaanpään keskustassa, kun ydinkeskustassa sijaitseva kiinteistö muuntautuu kuvataiteen opiskelijoiden työskentelytiloiksi.

Seija Maria Sairasen näyttely Liian pitkä päiväuni on nähtävissä Porin kampuksen Taidekäytävällä.

Porin kampuksen Taidekäytävällä Seija Maria Sairasen näyttely Liian pitkä päiväuni

Seija Maria Sairanen opiskelee SAMKin Taidekoulun kampuksella Kankaanpäässä kolmatta vuotta. Sairanen kuvaa taiteen tekemistä tutkimusmatkaksi.

Noora Heikkilä Porin kampuksen käytävällä.

SAMK tuntui sopivalta vaihtoehdolta perhe-elämän ohelle

Noora Heikkilä on luovan markkinoinnin opiskelija, joka aloitti opiskelut syksyllä 2023. Noora on kotoisin Porista ja hänellä on 3-vuotias tytär, joten tuntui luonnollisimmalta vaihtoehdolta hakea opiskelupaikkaa omasta kotikaupungista.