Polkuopinnot tarjoavat toisenlaisen reitin tutkintoon

Polkuopinnot ovat avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, joiden ideana on päästä tutkinto-opiskelijaksi tietyn opintokokonaisuuden suorittamisen jälkeen. Kenelle ne oikein on tarkoitettu ja miten niihin voi hakeutua?

Piia Lamminen ja Anu-Mari Elohaka seisovat yhdyskäytävällä Porin kampuksella.

Pia Lamminen (vas.) ja Anu-Mari Elohaka pitävät polkuopintoja hyvänä väylänä hakeutua tutkinto-opiskelijaksi.

– Polkuopinnot tarjoavat toisenlaisen reitin tutkinto-opiskelijaksi kuin yhteishaun kautta hakeutuminen, koulutuspäällikkö Pia Lamminen kertoo.

Kun opintoja on suorittanut määrätyn määrän, voi hakea tutkinto-opiskelijaksi ja saada sen jälkeen suoritetut opinnot hyväksi luettua tutkintoon.

– Yleensä polkuopiskelijat on integroitu tutkinto-opiskelijoiden kanssa samaan ryhmään, sanoo koulutussuunnittelija Anu-Mari Elohaka.

– On myös erillisiä polkuopintoryhmiä, kuten työelämän tarpeista nousseet energia- ja ympäristötekniikan sekä sosiaalialan monimuotoryhmät. Tällaiset ryhmät aloittavat opintonsa seuraavaksi tammikuussa, hän jatkaa.

Integroidut polkuopinnot ovat yleensä vähintään 45 opintopistettä, eli niiden kesto on noin vuoden. Osa polkuopinnoista on lyhyempiä, esimerkiksi 30 opintopistettä. Opintoja järjestetään päivä-, monimuoto- ja verkko-opintoina. Ne voivat sisältää lähiopetusta, etätehtäviä ja verkko-opetusta.

Valinta avoimen ammattikorkeakoulun hengen mukaisesti

Suurimpaan osaan polkuopintoja on avoimen ammattikorkeakoulun hengen mukaisesti puhtaasti ilmoittautumisjärjestys. Osassa polkuopintoja on muita hakuehtoja, kuten ylemmissä tutkinnoissa pohjakoulutusvaade. Joissakin tutkinto-ohjelmissa polkuopintoihin pääsyn edellytyksenä on suoritettu valintakurssi.

Polkuopinnot suoritettuaan opiskelija voi hakeutua avoimen väylän erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi opiskelemaansa tutkinto-ohjelmaan.

– Meillä on ajateltu niin, että kun suoritat polkuopinnot, sinulla on paikka tutkinto-opiskelijana. Emme ole halunneet ottaa mitään turhaan karsivia tekijöitä tähän, vaan ajattelemme, että polkuopinnot suoritettuaan opiskelija on tutkinto-opiskelupaikkansa ansainnut, Lamminen sanoo.

Polkuopintopaikkoja on tarjolla vaihtelevasti. Päätökset tarjottavista opinnoista tehdään vuositasolla, mutta polkuopintoja on tarjolla yleensä lähes kaikista tutkinto-ohjelmista.

– Jos tänä vuonna ei ole hakua johonkin tutkinto-ohjelmaan, seuraavana vuonna siihen voikin olla paikkoja. Suosittuihin koulutuksiin, kuten liiketalouden verkkototeutukseen ja sosiaalialan monimuotototeutukseen on pyritty avaamaan enemmän paikkoja. Silti voi olla, että paikat täyttyvät todella nopeasti, Lamminen kertoo.

Polkuopinnoilla voi etukäteen keventää tulevaa opiskelukuormaa tutkinto-opiskelijana ja vauhdittaa opintoja. Polkuopintoihin voi hakeutua myös siinä tapauksessa, että yhteishaku on mennyt jo ohi tai henkilö ei ole päässyt yhteishaun kautta tutkinto-opiskelijaksi. Vaihtoehto on hyvä lisäksi esimerkiksi työttömille työnhakijoille.

Lue lisää polkuopinnoista Kaksi naista kävelee mertsässä

Polkuopinnot

Avoimen AMKin polkuopinnot tähtäävät tutkinto-opintoihin. Polkuopinnoissa opiskellaan tutkintoryhmän mukana opetussuunnitelmien mukaisia, pääosin ensimmäisen ja toisen vuoden ammattikorkeakouluopintoja.

Seuraava hakuaika polkuopintoihin on 31.7.-4.8.2023.

Jaa tämä sivu

Opiskelijoita kampuksen ala-aulassa.

OpenSAMK toi jälleen toisen asteen opiskelijoita kampukselle

SAMKissa vietettiin avoimia ovia eli OpenSAMK-tapahtumaa Porissa. Kävijöillä oli mahdollisuus tutustua koulutustarjontaan ja saada opiskelijoilta vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin eri koulutusaloista ja opiskelusta yleisesti.

Business Weekin osallistujat Raquel Delgado Gómez (vas.), Kajip Kanapathypilai, Essi Lindroos ja Kasper Eerdekens palkittiin hyvästä suorituksesta.

Business Week keskittyi lähiruokaan ja vastuullisuuteen – Katso kuvagalleria

SAMK järjesti kansainvälisen Business Week -tapahtuman, joka keskittyi lähiruokaan ja sen vastuullisuuteen. Tapahtuma keräsi yhteen SAMKin tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita sekä Erasmus+ -kumppanikorkeakouluista saapuneita opiskelijoita Kroatiasta, Belgiasta ja Hollannista.

Kuva paneelikeskustelusta (kuvakaappaus)

Tuoreen Johtajuusbarometrin mukaan suomalaiset karttavat johtotehtäviä liiallisen vastuun ja vaatimusten vuoksi

Suomalaisten mielestä hyvän johtajan ominaisuuksissa korostuvat reiluus, tasapuolisuus ja kuuntelutaidot ennemmin kuin kunnianhimoisuus, tuloshakuisuus ja rohkeus. Tulokset selviävät tänään julkistetusta Johtajuusbarometrista, joka selvitti suomalaisten suhtautumista johtajuuteen ja johtamiseen nyt ja tulevaisuudessa.