Kiertotalouden vallankumous pistää ravintola-alan yritykset uuteen uskoon

Uusi Itämeren yhteistyöprojekti kouluttaa 20 suomalaista ravintola-alan yritystä kiertotalouden huippuosaajiksi.

Krista Teränne laittaa ruokaa ravintolan keittiössä.

Aromikekkereiden omistaja, Krista Teränne halusi lähteä mukaan kiertotaloushankkeeseen niin oman kuin asiakaskunnan osoittaman kiinnostuksen vuoksi.

Ravintola-alalla on käynnissä suuri murros, kun sen toimintamalleja kehitetään entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Kiertotaloudesta povataan ravintoloille uutta kilpailuvalttia, joka tukee näitä erityisesti jätteen määrän vähentämisessä.

Koska kiertotalous on vielä suhteellisen tuntematon käsite, sen edistämiseksi ravintola-alalla tarvitaan tukea. Tätä tarjoaa Itämeren alueen uusi yhteistyöprojekti, joka keskittyy ravintoloiden kiertotalousratkaisujen kehittämiseen. Kyseiseen Ce4Re-projektiin otetaan mukaan pääasiassa alle 50 henkilöä työllistäviä ravintola-, kahvila- ja catering-yrityksiä Suomesta, Ruotsista ja Latviasta.

– Tuemme ravintola-alan ammattilaisia lisäämään kiertotalouden osaamista, yhdistämään kiertotalouden hyviä käytäntöjä osaksi liiketoimintaa sekä johtamaan liiketoimintaansa kestävämmin, kertoo projektin viestintäpäällikkö Tytti Laine.

Projektin kärkitavoitteet ovat kiertotalouden huomioiminen ruokalistojen suunnittelussa, jätteen määrän vähentäminen sekä ekohenkisten kuluttajien tavoittaminen. Myös raaka-aineiden valinnassa olisi kiertotalouden näkökulmasta tärkeää suosia tuotteita, jotka tulevat mahdollisimman läheltä ja pakkaamattomina tai mahdollisimman isoissa paketeissa.

– Kiertotaloutta voi huomioida ruokalistojen suunnittelussa siitä näkökulmasta, ettei jätettä syntyisi lainkaan. Esimerkiksi mitä voidaan valmistaa porkkanoiden kuorista tai kalannahasta lautaselle? Tai minkä alan toimija voi hyödyntää vaikkapa kananmunankuoret, valottaa Laine kiertotalouden ideaa.

Ravintoloiden toiminnalla suuri merkitys kiertotalouteen

Yksi projektiin osallistuvista ravintola-alan yrityksistä on vuonna 2017 perustettu porilainen Ravintola Päre, jonka päätuotteita ovat arkisin tarjottava buffetaamiainen ja -lounas. Päreen teemana on alusta lähtien ollut ekologisuus, joten on hienoa paneutua teemaan hankkeen avulla vieläkin paremmin ja nostaa sitä esiin myös markkinoinnissa.

– Uskon, että ravintolan tai minkä tahansa yrityksen arvoilla ja toimintatavoilla on yhä suurempi merkitys kuluttajille, sanoo Päreen yrittäjä Tiia Hentunen.

Päreessä on jo nyt otettu ruokalistasuunnittelussa huomioon ympäristöystävällisyys hyödyntämällä kulloisenkin satokauden tuotteita. Ravintola käyttää myös mahdollisimman paljon kotimaisia ja lähellä tuotettuja raaka-aineita. Lisäksi Päre valitsee työvaatteiksi ja astioiksi kestäviä materiaaleja. Samoin ravintolan kalusteista ja laitteista paljon on hankittu käytettynä. Parannettavaa Hentusen mukaan silti yhä löytyy esimerkiksi jätteiden sujuvammassa lajittelussa.

– Ajattelen, että ravintoloiden toiminnalla on suuri merkitys kiertotalouteen, sillä määrät ovat niin paljon suurempia kuin kotitalouksissa. Hätkähdän aina hieman, kun vastaan tulee styrox-rasioita, sillä niin paljon muitakin vaihtoehtoja löytyy, muistuttaa Hentunen.

Kiertotaloudesta tärkeä puhua

Lisäksi pääkaupunkiseudulla toimiva cateringiin erikoistunut yritys Aromikekkerit on päättänyt lähteä mukaan projektiin. Yrityksellä on takanaan jo 22 vuotta herkullisen ruuan valmistusta asiakkailleen. Aromikekkereiden omistaja, Krista Teränne halusi lähteä mukaan kiertotaloushankkeeseen niin oman kuin asiakaskunnan osoittaman kiinnostuksen vuoksi.

– On tärkeää, että kiertotaloudesta puhutaan, jotta ihmisten käyttäytymiseen saadaan muutoksia. Asiakkailta on tullut toiveita kiertotalousmenuista ja kestävän kehityksen huomioimisesta. Samoin kasvisruuan osuus on lisääntynyt todella paljon, kertoo Teränne.

Aromikekkerit on tehnyt jo nyt paljon ympäristöystävällisyyden ja kiertotalouden eteen. Ravintola kierrättää kaiken mahdollisen ja tekee tilaukset henkilömäärien mukaan eli raaka-aineita ei mene juuri hukkaan. Myös sähköä käytetään säästäen. Uunit ovat päällä vain tarvittavan ajan, jääkaappeja yhdistellään iltaisin ja laitetaan pois päältä. Silti kehitettäviä asioita on Teränteen mukaan edelleen ja siihen hän toivoo projektista vetoapua.

– Valintojen tekemisessä on usein kyse pienemmän pahan valitsemisesta. Pitää löytää oma tapa ja meille yrityksenä sopivat keinot olla mukana kiertotaloudessa mahdollisimman hyvin. Näen tässä siihen mahtavan mahdollisuuden, korostaa Teränne.

Kiertotalouteen siirtyminen voi tuoda jatkossa myös ison muutoksen toimitusketjuun, jota tällä hetkellä hallitsevat isot tukkuliikkeet. Ravintola-alan muutoksessa on kyse paljon siitä, miten myös raaka-aineiden käsittelijät, tuotteiden valmistajat sekä tavarantoimittajat ottavat kiertotalouden entistä enemmän huomioon.

Lisätietoja:
Ce4Re-projektin viestintäpäällikkö Tytti Laine, p. 050 467 8191, tytti.laine@samk.fi Lohikeittokulho ja kaksi tummaa leipää.

Ce4Re-projekti

Ce4Re-projekti (yhteisten kiertotalousratkaisujen kehittäminen keskisen Itämeren ravintola-alalla) on keskisen Itämeren Interreg 2021-2027 -ohjelman projekti, jota rahoittavat Euroopan unioni ja projektipartnerit. SAMKin Matkailun kehittämiskeskuksen koordinoiman projektin rahoitus on yhteensä 1,12 miljoonaa euroa ja se kestää vuoden 2026 kesään saakka. Mukana toteuttamassa projektia ovat myös Pyhäjärvi-Instituutti, Ruotsin valtakunnallinen luomuruokakeskus Ekomatcentrum ja Vidzeme Planning Region Latviasta. Projekti keskittyy kiertotalouden innovaatioihin ja yhteistyön rakentamiseen. Se tukee ravintola-, kahvila- ja catering-yrityksiä sekä ruoka-alan ammattilaisia ja asiakkaita luomaan positiivista muutosta maailmaan.

Projektin etäinfo järjestetään 15.12.2023. Lue lisää.

Jaa tämä sivu

Roope Töykkälä seisoo sillalla kahvikuppi kädessä.

Roope Töykkälä tekee opinnäytetyönsä liittyen tekoälyn käyttöön B2B-myynnissä

Roope Töykkälä opiskelee kolmatta vuotta SAMKissa tradenomiksi. Poriin tie vei yhteishaun todistusvalinnan kautta.

Ryhmä valmistuvia opiskelijoita seisoo lavalla SAMK-screenin edessä.

SAMKissa vietettiin valmistumisjuhlaa 12.6.2024

SAMKissa vietettiin viime viikolla vuosittaista valmistumisjuhlaa eli publiikkia. Juhlaan oli kutsuttu kaikki lukuvuonna 2023–2024 SAMKista AMK- tai YAMK-tutkintoon valmistuneet opiskelijat.

Maarika Iijolainen pitää puhetta valmistumisjuhlassa.

Opinnäytetöiden parhaimmisto palkittiin jälleen Osaaja-kilpailussa

Osaaja on SAMKin opinnäytetyökilpailu, jossa palkitaan vuosittain edellisen kalenterivuoden opinnäytetöiden parhaimmisto. Palkittavan työn arvosanan tulee olla korkein mahdollinen eli 5. Yhteensä kilpailuun osallistui tänä vuonna 134 työtä.