Opinnollistaminen

Ohjeita ja vinkkejä opinnollistamiseen

Toimeksiantajalle

Opinnollistaminen on tapa kehittää työtä ja työyhteisöä, järjestö- tai harrastustoimintaa teillä jo työskentelevän/aktiivisesti toimivan opiskelijan kautta. Opinnollistaminen on joustava ratkaisu esimerkiksi silloin, kun kehitystyötä ei ehdi arjessa tekemään. Opinnollistaminen käynnistyy työntekijän/järjestö- tai vapaaehtoistoimijan laatimalla suunnitelmalla, jonka opettaja hyväksyy. Suunnitelmassa tulee kertoa, miten opinnollistamalla saavutetaan opintojakson osaamistavoitteet ja sisällöt. Lisäksi suunnitelmassa esitetään opinnollistamisen alustava aikataulu, joka sovitaan kaikkien osapuolien kanssa yhdessä.

Opinnollistamisen konkreettinen tuotos voi olla esimerkiksi markkinointisuunnitelma, toimintasuunnitelma, kotisivut tai jokin tapahtuma. Tärkeää on, että tuotos hyödyttää toimeksiantajaa ja se jää käyttöön. Arviointi perustuu toimeksiantajan, opinnollistavan opiskelijan ja opettajan arviointiin.

Opiskelijalle

Kun opiskelijana huomaat, että sinun olisi mahdollista liittää opintojasi osaksi työtehtäviäsi tai esimerkiksi vapaa-ajan järjestö-/harrastustoimintaa käytännönläheisellä tavalla, opinnollistaminen tuo siihen hyvän mahdollisuuden. Suorittamalla opintoja liittäen ne käytännön toimintaan opinnollistamalla saat innostusta opintoihin ja samalla kehität omaa työtäsi, harrastus- tai järjestötoimintaa.

Keskustele mahdollisuudesta toimeksiantajan kanssa. Saatatte huomata, että opiskelusi tarjoaa mahdollisuuden kehittää organisaation erityisiä osa-alueita ja samalla voit mielekkäällä tavalla edistää opintojesi etenemistä ja osaamisesi kehittymistä. Sinulla on mahdollisuus tunnistaa ajankohtaiset kehittämistarpeet organisaatiossa ja omat mahdollisuutesi vastata niihin opinnoissasi. Esimerkiksi työpaikan kehityskeskustelut ovat tilaisuus keskustella erilaisista mahdollisuuksista opintojen ja työn yhdistämisessä.

Ota yhteys kyseisen opintojakson opettajaan tai opettajatutoriisi. Heiltä saat lisätietoa opinnollistamisesta. Apunasi on myös opinnollistamisen suunnitteluun tarkoitettu lomake, jonka avulla voit pohtia sitä, miten työhösi/vapaaehtoistoimintaan soveltuisi opintojen yhdistäminen. Lomakkeen löydät SAMKin Lomakkeetlaunch-sivustolta (kirjautuminen intraan SAMK-tunnuksella).

Opettajalle

Käytännön vinkkejä ja ohjeita opinnollistamisesta on kerätty PedaMoodleen.

Työn opinnollistamiseen liittyvää korkeakoulutasoista kehittämistä on ensimmäisenä tehty jo päättyneessä Verkkovirtalaunch-hankkeessa. Kehitystyötä on jatkettu Toteemilaunch-hankkeessa, jossa on mukana 18 korkeakoulua. Lisäksi mm. Rekey- ja eAMK-hankkeet kehittävät työn opinnollistamisen toteutuksia korkeakouluopetuksessa.

Työn opinnollistaminen ammattikorkeakouluopinnoissa – miksi?

Päätoimisina opiskelijoina (käyttää yli 20 tuntia viikossa opiskeluun) itseään pitävistä ammattikorkeakouluopiskelijoista 47 % käy opintojensa ohessa ansiotyössä. Sivutoimisista opiskelijoistakin 83 prosenttia käy säännöllisesti ansiotyössä.

Opiskelijoiden lukuvuoden aikaisessa työssäkäynnissä suomalainen ilmiö näyttäisi olevan se, että yli puolet opiskelijoista arvioi työn vastaavan läheisesti tai melko läheisesti sitä alaa, mihin opinnot suuntautuvat.

Yli 90 % työssäkäyvistä opiskelijoista oli samaa (19 %) tai täysin samaa (75 %) mieltä väitteeseen, jonka mukaan työssäkäynnin syy paikantuu yleisten elinkustannusten kattamiseen. Noin kolme neljästä työssäkäyvästä piti työkokemuksen karttumista yhtä tärkeänä syynä työssäkäynnille.

Kun tarkasteltiin työssäkäyvien opiskelijoiden kokemusta opintojensa etenemisestä, havaittiin, että kokemus työn laadusta on yhteydessä tavoitteisiin nähden nopeampaan opintojen etenemiseen. Yli 15 tuntia viikossa työssäkäyvillä korostuu kuitenkin kokemus tavoitteisiin nähden hitaammasta etenemistahdista.

(Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinoissa. Eurostudent VI. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:10)