Kielten ja viestinnän opinnot

Kielitaitoa kuvataan 6-portaisella asteikolla:

Taitava kielenkäyttäjä:
C2 Virheetön, täsmällinen ja sopiva kielenkäyttö vaativissa tilanteissa
C1 Monipuolinen ja tehokas kielellinen ilmaisu

Itsenäinen kielenkäyttäjä:
B2 Sujuvaa ja spontaania viestintää
B1 Selviytyminen kielialueilla

Perustason kielenkäyttäjä:
A2 Sosiaalinen kanssakäyminen ja lyhyt kerronta
A1 Perustarpeet ja hyvin tutut aiheet yksinkertaisin ilmaisuin

Tavoitetasot eri kouluasteilla

lukio: ruotsi B1, englanti B2
ammatillinen 2. aste: ruotsi A1- A2, englanti A2 – B2
korkeakoulut: ruotsi B1, englanti B2

Huom! Korkeakoulun kielten opiskelussa tavoitteena kielitaidon laajentaminen ammatillisen/tieteenalan kielitaidon suuntaan, ei tasolta toiselle nostaminen.

YAMK-tutkintoihin ei sisälly pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. 

SAMKin AMK-tutkinnoissa opiskelet tutkinto-ohjelmastasi riippuen ainakin seuraavia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja:

• Vieras kieli, Työelämän englanti: 3 op
• Toinen kotimainen kieli, Svenska i arbetslivet: 3 op (suomenkieliset opiskelijat) tai Finnish: 3 op (englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ei-suomenkieliset opiskelijat)
  • Ruotsin suullisen ja kirjallisen kielitaidon arviointikriteerit (pdf)launch
  • Opiskelijan opintojaksolla saavuttaman osaamisen perusteella tutkintotodistuksen kielilausekkeeseen kirjataan osaamisen taso. Arvosanat 1–3 = tyydyttävä taito, arvosanat 4–5 = hyvä taito. Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 2003/481. 
• Ammatillinen viestintä: 3 op
• Tutkimusviestintä: 2 op

Kielten opinnot tutkinto-ohjelmissalaunch (ME1202 Liite 4) (Vaatii kirjautumisen OneDriveen)

Näiden lisäksi voit suorittaa vapaasti valittavia ja valmentavia kieliopintoja.

Ammattikorkeakouluasetus 

7 § Kielitaito 
Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä
2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu.
Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon, mitä suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19 §:ssä säädetään.

Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa:

19 § Korkeakoulututkintotodistukseen merkittävä kielitaito 

Korkeakoulun perustutkinnosta saat todistuksen, johon merkitään

• koulusivistyksesi ja kypsyysnäytteesi kieli sekä
• kieli, jolla olet suorittanut maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavan kielikokeen tai kieliopinnot.

Mikä määrittää koulusivistyskielen?

Jos olet suorittanut ammatillisen toisen asteen opinnot, koulusivistyskielesi on se kieli, jolla olet suorittanut äidinkielen oppimäärän (ei toisena kotimaisena) suomalaisessa peruskoulussa.

Jos olet suorittanut lukio-opinnot, koulusivistyskielesi on se kieli, jolla olet suorittanut äidinkielen oppimäärän (ei toisena kotimaisena) lukiossa.

Voit tarkistaa koulusivistyskielesi suomalaisen peruskoulun tai lukion päättötodistuksesta. Ylioppilastutkinto (tai IB, EB, Reifeprüfung) ei vaikuta koulusivistyskieleesi.

Jos olet suorittanut toisen asteen opintosi ulkomailla, peruskoulun äidinkielen oppimäärä määrittää koulusivistyskielesi.

Oletko suorittanut peruskoulussa äidinkielen oppimäärän suomen kielessä, mutta lukiossa suoritit äidinkielen ruotsin kielessä? (Tai toisin päin.) Tässä tapauksessa voit korkeakouluopintojesi alussa valita, kumpaa kieltä käytät koulusivistyskielenäsi koko korkeakouluopintojesi ajan.

Jos koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi

Koulusivistyskielesi on ”muu kuin suomi tai ruotsi”:

• Jos et ole suorittanut peruskoulun tai lukion oppimäärää suomen tai ruotsin kielessä äidinkielenä
• jos olet käynyt koulusi (peruskoulun ja lukion) muussa kuin suomalaisessa koulussa ja
• jos sinulla ei ole Suomessa suoritetun peruskoulun tai lukion päättötodistusta.

Jos koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi, et voi osoittaa korkeakoulututkinnollasi suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa, jota edellytetään valtionhallinnossa kaksikielisen virka-alueen väestön enemmistön kielessä. Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003).

Sen sijaan voit osoittaa erinomaisen kielitaidon ylioppilastutkinnossa suorittamillasi opinnoilla: vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur äidinkielen (suomi tai ruotsi) kokeen tai vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeen.

Opiskelija voidaan erityisistä syistä vapauttaa osittain tai kokonaan asetuksen 1129/2014 7§, nk. kielipykälän mukaisista kielitaitovaatimuksista. Näitä syitä ovat a) ao. kielen aiempien opintojen puuttuminen, b) opiskeltava kieli on opiskelijan äidinkieli tai c) muun syyn takia esim. opiskelijalla on todennettu lukivaikeus tai muu todennettu oppimisen vaikeus, mikä haittaa kieltenopiskelua.

Samalla opiskelija vapautuu kyseisen kielen opetussuunnitelmaan pakollisena kuuluvasta vieraan kielen ja/tai toisen kotimaisen kielen opintojaksosta. Myönnetty vapautus ei kuitenkaan vähennä tutkintoon vaadittavien opintopisteiden määrää eli opiskelijan on suoritettava tämän opintojakson laajuuden verran muita opintoja.
Näiden opintojen tulee olla mahdollisuuksien mukaan kielentaitoa tukevia opintoja. Jos kuitenkin opiskelijalla on selvä kielenoppimisen ongelma, opintopisteet voidaan korvata tutkinto-ohjelman tavoitteiden mukaisilla muilla opinnoilla. Tieto opiskelijan vapauttamisesta pakollisista kieliopinnoista merkitään tutkintotodistuksen liitteeseen.

Menettelyohjeet opintojen suorittamisesta ja vapautuksesta pakollisista kieliopinnoista ovat kokonaisuudessaan laatukäsikirjassa, ARCissa.

ME1202 Opintojen suorittaminenlaunch (ARC vaatii SAMK-kirjautumisen)

ME1203 Vapautus pakollisista kieliopinnoistalaunch (ARC vaatii SAMK-kirjautumisen)

Vapautushakemus (vapautus pakollisista kieliopinnoista erityisen syyn perusteella) osoitetaan osaamisaluejohtaja Riitta Tempakalle.

Espanja 1, 5 op

Opintojakso on tarkoitettu vasta-alkajille.

Opintojaksolla opitaan kieliopin perusrakenteita ja perussanastoa sekä harjoitellaan kuullun kielen ymmärtämistä ja puheen tuottamista yksinkertaisissa arkipäivän viestintätilanteissa. Toteutuksella tutustutaan myös kielialueen kulttuuriin ja tapoihin. Tavoitetaso A1.1 eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla.

Espanja 2, 5 op

Opintojakso on jatkoa edelliselle opintojaksolle. Sopii myös kertaajille tai kielen alkeet hallitseville.

Opintojaksolla opitaan lisää kieliopin perusrakenteita ja perussanastoa sekä vahvistetaan kuullun kielen ymmärtämistä ja puheen tuottamista erilaisissa viestintätilanteissa. Toteutuksella tutustutaan myös kielialueen kulttuuriin ja tapoihin. Tavoitetaso A2.1 eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla.

Espanja 3, 5 op

Opintojakso on jatkoa edelliselle opintojaksolle. Toteutus sopii hyvin kyseisen kielen alkeet hallitseville.

Opiskelija selviytyy tavallisimmista jokapäiväiseen työelämään liittyvistä kielenkäyttötilanteista. Opiskelija osaa kielen perusrakenteet, perussanastoa sekä yleisluontoista työelämän sanastoa. Tavoitetaso B1.1 eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla.

Ranska 1, 5 op

Opintojakso on tarkoitettu vasta-alkajille.

Opintojaksolla opitaan kieliopin perusrakenteita ja perussanastoa sekä harjoitellaan kuullun kielen ymmärtämistä ja puheen tuottamista yksinkertaisissa arkipäivän viestintätilanteissa. Toteutuksella tutustutaan myös kielialueen kulttuuriin ja tapoihin. Tavoitetaso A1.1 eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla.

Ranska 2, 5 op

Opintojakso on jatkoa edelliselle opintojaksolle. Sopii myös kertaajille tai kielen alkeet hallitseville.

Opintojaksolla opitaan lisää kieliopin perusrakenteita ja perussanastoa sekä vahvistetaan kuullun kielen ymmärtämistä ja puheen tuottamista erilaisissa viestintätilanteissa. Toteutuksella tutustutaan myös kielialueen kulttuuriin ja tapoihin. Tavoitetaso A2.1 eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla.

Saksa 1, 5 op

Opintojakso on tarkoitettu vasta-alkajille.

Opintojaksolla opitaan kieliopin perusrakenteita ja perussanastoa sekä harjoitellaan kuullun kielen ymmärtämistä ja puheen tuottamista yksinkertaisissa arkipäivän viestintätilanteissa. Toteutuksella tutustutaan myös kielialueen kulttuuriin ja tapoihin. Tavoitetaso A1.1 eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla.

Saksa 2, 5 op

Opintojakso on jatkoa edelliselle opintojaksolle. Sopii myös kertaajille tai kielen alkeet hallitseville.

Opintojaksolla opitaan lisää kieliopin perusrakenteita ja perussanastoa sekä vahvistetaan kuullun kielen ymmärtämistä ja puheen tuottamista erilaisissa viestintätilanteissa. Toteutuksella tutustutaan myös kielialueen kulttuuriin ja tapoihin. Tavoitetaso A2.1 eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla.

Saksa 3, 5 op

Opintojaksolla perehdytään laajemmin kielen rakenteisiin ja kielialueen kulttuuriin ja tapoihin. Toteutuksella syvennetään kielen ymmärtämistä ja tuottamista erilaisissa viestintätilanteissa. Toteutuksella tutustutaan työelämän keskeiseen sanastoon kirjallisten ja suullisten harjoitusten avulla. Tavoitetaso B1.1 eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla.

Opi venäjän aakkoset, 1 op

Opiskelija hallitsee venäläiset aakkoset ja venäjän kielen ääntämisen perusteita.

Venäjä 1, 4 op

Opintojakso on tarkoitettu vasta-alkajille.

Opiskelija osaa käyttää venäjän kielen keskeisimpiä perusrakenteita ja perussanastoa selviytyäkseen yksinkertaisissa arkipäivän viestintätilanteissa. Opiskelija ymmärtää yksinkertaista puhuttua kieltä tutuista aihepiireistä. Opiskelija tuntee myös venäläistä kulttuuria ja venäläisiä tapoja. Tavoitetaso A1.1 eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla.

Opintojaksolle osallistumisen edellytyksenä on joko osallistuminen opintojaksolle V180027 Opi venäjän aakkoset tai vastaavat taidot.

Venäjä 2, 5 op

Opiskelija osaa venäjän kielen perusrakenteet ja perussanastoa sekä selviytyy arkipäivän viestintätilanteissa. Opiskelija pystyy kertomaan yksinkertaisia rakenteita ja lauseita käyttäen tutuista asioista sekä ymmärtämään puhuttua kieltä tuttuihin aihepiireihin liittyen. Opiskelija tuntee kielialueen kulttuuria ja tapoja. Tavoitetaso A2.1 eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla.

Valmentavien kieliopintojen tavoitteena on, että peruskielitaitosi vahvistuu niin, että selviydyt tutkintoosi kuuluvista pakollisista ammattiin suuntautuneista kielen opinnoista. Tavoitetaso on B1 (ruotsi) ja B2 (englanti) eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikollaarrow_forward. Valmentaviin kieliopintoihin ohjataan lähtötasotestin perusteella. Valmentava opintojakso, joko Englannin ja/tai Ruotsin aktivointi, suoritetaan ennen varsinaisia kieliopintoja.

Englannin aktivointi, 4 op

Opiskelija osaa käyttää englannin kielen keskeisiä rakenteita ja keskeistä sanastoa sellaisissa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, jotka liittyvät tavallisimpiin arkipäivän tarpeisiin työssä ja vapaa-aikana. Opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa. Opiskelijalla on valmiudet selviytyä tutkintoonsa kuuluvista pakollisista ammattiin suuntautuneista englannin kielen opinnoista. Tavoitetaso B1 eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla.

Ruotsin aktivointi, 4 op

Opiskelija osaa käyttää ruotsin kielen keskeisiä rakenteita ja keskeistä sanastoa sellaisissa suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa, jotka liittyvät tavallisimpiin arkipäivän tarpeisiin työssä ja vapaa-aikana. Opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa. Opiskelijalla on valmiudet selviytyä tutkintoonsa kuuluvista pakollisista ammattiin suuntautuneista ruotsin kielen opinnoista. Tavoitetaso A2/B1 eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla.

HUOM! Opintojaksot on tarkoitettu ensisijaisesti niille opiskelijoille, jotka eivät ole läpäisseet lähtötasotestiä.

Voit opiskella kieliopintoja myös muissa korkeakouluissa ja sisällyttää niitä opintoihisi. Keskeisimmät väylät opiskella kieliopintoja ovat KiVANET, CampusOnline ja Avoin AMK.

Kivanet on korkeakoulujen yhteistyöverkosto, jossa on tarjolla kielten verkko-opintoja ympäri Suomen. Kielivalikoima on laaja ja opintoja on tarjolla alkeista edistyneisiin. Opinnot ovat maksuttomia. Lue lisää.launch

RIPA, eli korkeakoulujen ristiinopiskelupalvelu antaa korkeakouluopiskelijalle mahdollisuuden suorittaa opintoja toisessa korkeakoulussa. Ristiinopiskelupalvelu on oma palvelunsa, mutta sitä käytetään korkeakoulun oman opintotietojärjestelmän kautta. Lue lisää.launch

Avoimen ammattikorkeakoulun kautta voit opiskella ammattikorkeakouluopintoja iästäsi ja koulutustaustasi riippumatta. Opintoja on tarjolla sekä verkko- että lähiopetuksena. SAMKin tarjoamille opinnoille ilmoittaudutaan SAMKin avoimen AMKin verkkokaupan kautta. Huomioi, että Avoimen AMKin opinnot ovat maksullisia. Lue lisää.launch

Opintojesi alussa teet itsenäisesti ruotsin ja/tai englannin lähtötasotestit Moodlessalaunch.
Kirjaudu SAMK-tunnuksillasi ja etsi ryhmäsi lähtötasotesti. Testin salasana on opettajatutorilta saamasi ryhmätunnus, esim. NLT20SP1. Tee lähtötasotestisi annettuun päivämäärään mennessä.

Sinulla on yksi suorituskerta testiä kohden. Aikaa sinulla on 90 min. Testin kokonaispistemäärä on 100. Läpäiset testin vähintään 50 pisteellä. Tee testi ilman apuvälineitä, jotta testituloksesi antaa sinulle luotettavan kuvan kielitaidostasi. Tämä on tärkeää kieliopintojesi kannalta jatkossa.
Tasotestit eivät ole pakollisia opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet englannin ja/tai ruotsin tutkintoon kuuluvat opintojaksot toisessa korkeakoulussa. Tulosten perusteella sinut ohjataan tarvittaessa valmentaviin kieliopintoihin, jotka luetaan vapaasti valittaviin opintoihin.

Kieltenopettajat tukevat ja ohjaavat sinua kielten ja viestinnän opiskeluun liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä, jos kieli- ja viestintäopintojen valintaan tai suorittamiseen liittyy erityisiä kysymyksiä, tai vaikkapa oman kielitaidon riittäminen tietylle opintojaksolle askarruttaa.

Kielten opettajatuutorien yhteystiedot

Palveluliiketoiminta, Pori (Liiketalous, matkailu, yrittäjyys)
Satu Jyllilä, satu.jyllila@samk.fimail

Palveluliiketoiminta, Huittinen (Liiketalous), Industrial Tourism Management
Annika Valo, annika.valo@samk.fimail

Teknologia (Pori, suomenkieliset tutkinto-ohjelmat)
Ruotsin opinnot: Minna Iitti, minna.iitti@samk.fimail
Englannin opinnot: Päivi Sorvi, paivi.sorvi@samk.fi

Hyvinvointi ja terveys (suomenkieliset tutkinto-ohjelmat), Mechatronics, Data Engineering:
Sanna Lomma-Lahtinen, sanna.lomma-lahtinen@samk.fimail

Hyvinvointi ja terveys (englanninkieliset tutkinto-ohjelmat)
Henna Tiittanen, henna.tiittanen@samk.fimail

Logistiikka ja meriteknologia (Liiketalous, Rauma, Logistiikka, Tuotantotekniikka ja tuotantotalous, Industrial Management)
Monica Engel, monika.engel@samk.fimail

International Business, Merikapteeni, Merenkulun insinööri, Logistics
Erika Hein, erika.hein@samk.fimail

Oletko suorittanut kieli- tai viestintäopintoja aiemmissa korkeakouluopinnoissa tai hankkinut osaamista muulla tavalla? Voit hakea niiden perusteella korvaavuutta. Korvaavuudella tarkoitetaan tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen korvaamista vastaavilla korkeakoulutasoisilla opinnoilla.

Opiskelijan vastuulla on hakemuksen laatiminen ja osaamisen osoittaminen.

Oman osaamisen tunnistamista varten pitää tutustua opiskeltavan tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaan perusteellisesti.

AHOT-hakemus tehdään Pepissä, (A)HOT-välilehdellä.

Korvaavuushakemus (opetussuunnitelman mukaisten opintojen korvaaminen korkeakoulutasoisilla opinnoilla, edellyttää todistusta) osoitetaan opetuspäällikkö Hanna-Kaisa Sadwinskille.

Sisällytyshakemus (aiemmin tai opintojen aikana muussa korkeakoulussa suoritettujen opintojen liittäminen osaksi tutkintoa, yleensä vapaasti valittavia tai vaihdossa suoritettuja opintoja, edellyttää todistusta) osoitetaan tutkinto-ohjelmasta riippuen joko opinto-ohjaajalle tai ops-vastaavalle.

Lokin opiskelijatyöpöydällä on linkki sähköisen asioinnin järjestelmään.

Osaamisen näyttö (menettely, jolla voidaan tunnistaa muu kuin korkeakouluopintojen tuottama osaaminen). Voidaan osoittaa todistuksin tai arvioitavana opintosuorituksena. Jos olet hankkinut AMK-tutkinnossa vaadittavan kieli- ja/tai viestintäosaamisen jollakin muulla tavalla kuin korkeakoulussa, ja sinulla on siitä todistus, laadi osaamisen näytön hakemus. Esim. ns. virkamiesruotsin osalta opetushallituksen/valtion kielitutkintolautakunnan kielitodistus. Hakemus osoitetaan opetuspäällikkö Hanna-Kaisa Sadwinskille.

Osaamisen näytön voi antaa kielitaitotodistuksella vain tutkintoon kuuluvista pakollisista kieli- ja viestintäopinnoista. Vapaasti valittavia kieliopintoja ei voi hakea kielitaitotodistuksen perusteella osaamisen näytön ahot-hakemuksella sähköisessä asioinnissa. Vapaasti valittavien kieli- ja viestintäopintojen osaamisen näytön voi suorittaa ottamalla yhteyttä kyseisen kielen opettajaan.

Oikein täytetty hakemus nopeuttaa käsittelyä. Tärkeää on huomioida, että hakemus on oikeaa tyyppiä (korvaavuus vai osaamisen näyttö) ja että mukana on kaikki tarvittavat liitteet tai toimiva linkki sähköiseen opintorekisteriotteeseen. Käsittelyaikaan vaikuttaa myös se, ohjautuuko hakemus oikealle päättävälle henkilölle.

Hakemusjonot ruuhkautuvat tavallisesti syys- ja kevätlukukauden alussa uusien opiskelijoiden aloittaessa. Tällöin hakemusten käsittelyajat ovat pidempiä, jopa 4 viikkoa. Ruuhka-aikojen ulkopuolella päätökset tulevat nopeammin.

Vieras kieli, yleensä englanti

a) Aikaisemmassa kotimaisessa korkeakoulututkinnossa osoitettu asetuksenmukainen kielitaito luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon.

b) Toisessa kotimaisessa korkeakoulussa suoritetut vastaavat tai samantasoiset (Eurooppalainen viitekehys, EVK) kieliopinnot, jotka eivät sisälly mihinkään tutkintoon hyväksytään sellaisinaan vähäisten laajuuserojen estämättä, mikäli kieliopintojen suorittamisesta on alle 10 vuotta. Yli kymmenen vuotta vanhoja kieliopintoja, jotka eivät sisälly mihinkään tutkintoon, ei pääsääntöisesti suoraan hyväksytä sisällytettäväksi suoritettavaan tutkintoon, vaan niistä tehdään osaamisen näyttö.

c) Ulkomaisessa korkeakoulussa suoritetut vastaavat tai samantasoiset (Eurooppalainen viitekehys, EVK) kieliopinnot hyväksytään sellaisinaan vähäisten laajuuserojen estämättä, mikäli kieliopintojen suorittamisesta on alle 10 vuotta. Yli kymmenen vuotta vanhoja kieliopintoja ei pääsääntöisesti suoraan hyväksytä sisällytettäväksi suoritettavaan tutkintoon, vaan niistä tehdään osaamisen näyttö.

Toinen kotimainen kieli

a) Aikaisemmassa kotimaisessa korkeakoulututkinnossa osoitettu asetuksenmukainen kielitaito luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon.

b) Toisessa kotimaisessa korkeakoulussa suoritetut vastaavat tai samantasoiset (Eurooppalainen viitekehys, EVK) kieliopinnot, jotka eivät sisälly mihinkään tutkintoon hyväksytään sellaisinaan vähäisten laajuuserojen estämättä.

c) Jos opiskelija on suorittanut yleisen kielitutkinnon vähintään tasolla kolme (3) tai valtionhalllinnon kielitutkinnon, opiskelija hakee osaamisen näyttöä todistukseen perustuen. (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003, Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003)

Ammatillinen viestintä

Yli kymmenen vuotta vanhoja opintosuorituksia, jotka eivät sisälly mihinkään tutkintoon, ei pääsääntöisesti suoraan hyväksytä korvaaviksi eikä sisällytettäväksi tutkintoon, vaan niistä tehdään osaamisen näyttö. Tutkintoon kuuluva aiempi viestinnän opintojakso on hyvä päivittää uuteen joko osaamisen näyttönä tai uutena opintojaksosuorituksena, koska viestinnän asiat ovat muuttuneet paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Sovi osaamisen näytöstä opettajasi kanssa.

Mikä on (A)HOT?

(Aikaisemmin) hankitun osaamisen (A)HOT -tunnistamista ja tunnustamista edeltää HOPS-keskustelu oman tutkinto-ohjelmasi AHOT Osaamisen näytön vastaanottavan kieltenopettajan kanssa.

(Aikaisemmin) hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella, (A)HOT, opiskelijan jo olemassa oleva osaaminen pystytään hyödyntämään osana tutkintoa korkeakouluopinnoissa. Näin voidaan välttää opintojen päällekkäisyyksiä ja toisaalta opiskelijan näkökulmasta lisätä koulutuksen merkitykselliseksi kokemista. Taustalla ovat myös ajatukset opiskelijaliikkuvuuden lisäämisestä, koulutuksen läpinäkyvyyden kasvattamisesta ja opintojen joustavasta etenemisestä. (A)HOToinnilla tuetaan opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.

Lisätietoa ahotoinnista, korvaamisesta, sisällytyksestä ja vapauttamisesta tältä saat sivulta Hyväksiluku ja ahotointi.

Englannin kielen (aikaisemmin) hankitun osaamisen näyttö tapahtuu suorittamalla kirjallinen tentti EXAM-tenttiakvaariossa ja antamalla suullinen näyttö sovittuna ajankohtana.

Englannin kielen (A)HOT-testin suorittaminen tarkoittaa Englanti, 3 op, SY170303, opintojakson suorittamista arvioitavana osaamisen näyttönä. Englannin opintojakson taitotaso on eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2.

Osaamisen näytön suoritus edellyttää sekä kirjallisen että suullisen näytön suorittamista hyväksytysti. Ohjeet, aikataulut ja tarkempia tietoja löydät (A)HOT-Moodle-sivustoltalaunch (vaatii SAMK-kirjautumisen).

HUOM! Kirjaudu sivustolla oman alasi osioon käyttämällä oikeaa salasanaa. Eri alojen salasanat:

Ala > Salasana
Fysioterapia > Fysioterapia
Hoitotyö > Hoitotyö
Kuntoutus > Kuntoutus
Kuvataide > Kuvataide
Liiketalous > Liiketalous
Matkailu > Matkailu
Sosiaaliala > Sosiaaliala
Teknikka > Tekniikka
Vanhustyö > Vanhustyö

Ruotsin kielen (aikaisemmin) hankitun osaamisen näyttö tapahtuu suorittamalla kirjallinen tentti EXAM-tenttiakvaariossa ja antamalla suullinen näyttö sovittuna ajankohtana.

Ruotsin kielen (A)HOT-testin suorittaminen tarkoittaa  

Ruotsi, kirjallinen, 1,5 op SY170301 ja/tai Ruotsi, suullinen, 1,5 op, SY170302 opintojaksojen suorittamista arvioitavana osaamisen näyttönä. Ruotsin opintojakson taitotaso on eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B1.

Ns. virkamiesruotsin pätevyyden osoittaminen edellyttää sekä kirjallisen että suullisen näytön suorittamista hyväksytysti. Kumpikin näyttö arvioidaan erikseen omalla arvosanalla. Näiden suoritusten perusteella tutkintotodistuksen kielilausekkeeseen kirjataan asetuksen mukainen toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen osaaminen. Arvosanat 1–3 tuottavat osaamisen: tyydyttävät tiedot ja arvosanat 4–5: hyvät tiedot.  

Jos opiskelija on kuitenkin esimerkiksi jo suorittanut toisen osuuden, hän voi nyt myös antaa näytön vain toisesta osuudesta. 

Ohjeet, aikataulut ja tarkempia tietoja löydät AHOT-Moodlestalaunch.

HUOM! Kirjaudu sivustolle oman alasi osioon käyttämällä oikeaa salasanaa. Eri alojen salasanat:

Ala > Salasana
Energia- ja ympäristötekniikka > Energia 
Fysioterapia > Fysioterapia
Hoitotyö > Hoitotyö
Konetekniikka > Konetekniikka
Kuntoutuksenohjaus > Kuntoutus
Kuvataide > Kuvataide
Liiketalous, Kansainvälinen kauppa, Yrittäjä > Liiketalous
Logistiikka > Logistiikka
Matkailu > Matkailu
Merenkulun insinööri > Merenkulku
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka > Rakennus
Sosiaaliala > Sosiaaliala
Sähkö- ja automaatiotekniikka > Sähkö
Tietojenkäsittely > Tietojenkäsittely
Tuotantotalous ja -tekniikka > Tuotanto
Vanhustyö > Vanhustyö 

Ruotsin kielen (aikaisemmin) hankitun osaamisen näyttö tapahtuu suorittamalla kirjallinen tentti EXAM-tenttiakvaariossa ja antamalla suullinen näyttö sovittuna ajankohtana.

Ruotsin kielen (A)HOT-testin suorittaminen tarkoittaa  

Ruotsi, kirjallinen, 1,5 op SY170301 ja/tai Ruotsi, suullinen, 1,5 op, SY170302 opintojaksojen suorittamista arvioitavana osaamisen näyttönä. Ruotsin opintojakson taitotaso on eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B1.

Ns. virkamiesruotsin pätevyyden osoittaminen edellyttää sekä kirjallisen että suullisen näytön suorittamista hyväksytysti. Kumpikin näyttö arvioidaan erikseen omalla arvosanalla. Näiden suoritusten perusteella tutkintotodistuksen kielilausekkeeseen kirjataan asetuksen mukainen toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen osaaminen. Arvosanat 1–3 tuottavat osaamisen: tyydyttävät tiedot ja arvosanat 4–5: hyvät tiedot.  

Jos opiskelija on kuitenkin esimerkiksi jo suorittanut toisen osuuden, hän voi nyt myös antaa näytön vain toisesta osuudesta. 

Ohjeet, aikataulut ja tarkempia tietoja löydät AHOT-Moodlestalaunch.

HUOM! Kirjaudu sivustolle oman alasi osioon käyttämällä oikeaa salasanaa. Eri alojen salasanat:

Ala > Salasana
Energia- ja ympäristötekniikka > Energia 
Fysioterapia > Fysioterapia
Hoitotyö > Hoitotyö
Konetekniikka > Konetekniikka
Kuntoutuksenohjaus > Kuntoutus
Kuvataide > Kuvataide
Liiketalous, Kansainvälinen kauppa, Yrittäjä > Liiketalous
Logistiikka > Logistiikka
Matkailu > Matkailu
Merenkulun insinööri > Merenkulku
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka > Rakennus
Sosiaaliala > Sosiaaliala
Sähkö- ja automaatiotekniikka > Sähkö
Tietojenkäsittely > Tietojenkäsittely
Tuotantotalous ja -tekniikka > Tuotanto
Vanhustyö > Vanhustyö 

Opinnollistaminen tarkoittaa AMK-opintojen aikaisen työssäkäynnin tuottaman osaamisen tunnistamista ja arviointia opintopisteinä.

Työn opinnollistaminen viestintäopinnoissa

Jos olet työsuhteessa ja toimenkuvaasi kuuluu kirjallista viestintää, sinulla on mahdollisuus opiskella ammatillista viestintää työn opinnollistamisen menetelmällä. Myös yrittäjät ja järjestötyöntekijät voivat valita opintojakson suoritustavaksi opinnollistamisen.

Työelämän viestintä yhdistyy luontevasti viestintäopintoihin. Opintojakson keskeinen tavoite on työelämässä tarvittavien tekstilajien tuntemuksen lisääminen ja kirjoitus- ja puheviestintätaitojen kehittäminen. Oman viestijäkuvan reflektoinnin avulla on mahdollista syventää ammatillista viestintäosaamista.

Kun opinnollistat Ammatillinen viestintä -opintojakson, keskustelet ensin opettajan kanssa. Sen jälkeen sovit yhdessä työpaikkasi vastuuhenkilön tai esihenkilön kanssa työtehtäviisi liittyvän ammattiviestinnän yhdistämisestä opintoihin. Esihenkilö voi halutessaan antaa vapaamuotoista palautetta työntekijän viestintätaidoista, mutta ei osallistu opintojakson arviointiin.

Menetelmään kuuluu aloitusinfo ja näyttö verkossa. Varsinaista kontaktiopetusta ei järjestetä, vaan opiskelija hankkii itsenäisesti viestintäopinnoissa tarvittavat taidot ja tiedot.

Yhteyshenkilö: Pia Lahdenmaa, pia.lahdenmaa@samk.fimail

Sinulla on oikeus opintojen yksilöllisen tuen järjestelyihin, mikäli sinulla on todettu opintojen etenemistä haittaava sairaus, vamma tai jokin muu opintojen edistymistä haittaava este. Keskustele asiasta oman opettajatutorisi tai opinto-ohjaajasi kanssa, täytä hakemus yksilöllisten järjestelyjen saamiseksi opintoihin (OP16 Hakemus yksilöllisten järjestelyjen saamiseksi opintoihinlaunch) ja lähetä hakemus sähköpostin liitteenä erityisopettajalle, erityisopettaja@samk.fimail.  Älä liitä sähköpostiin mitään asiantuntijalausuntoja opintojesi edistymistä haittaavasta esteestä.

Kun erityisopettaja on vastaanottanut hakemuksesi, hän kutsuu sinut ohjauskeskusteluun. Ohjauskeskustelussa esität erityisopettajalle asiantuntijalausunnon sinua koskevasta oppimista haittaavavasta esteestä. Päätöksen yksilöllisen tuen järjestelyistä opintoihin tekee tutkinto-ohjelmasi opetuspäällikkö erityisopettajan laatiman esityksen perusteella.

ME1211 Opiskelun saavutettavuuslaunch (ARC vaatii SAMK-kirjautumisen)

Oppimisvaikeuksia tavataan kaikilla koulutusasteilla. Myös korkeakouluopiskelijoilla voi olla vaikeuksia, jotka haittaavat oppimista ja estävät opintojen edistymistä. Ongelmat oppimisessa saattavat olla monenlaisia ja monitasoisia. Motivaatio, ympäristön tuki ja sopivien opiskelutapojen löytäminen vaikuttavat osaltaan siihen, miten hyvin opiskelija menestyy opinnoissaan.  Oppimisen erityisvaikeuksista puhutaan silloin, kun vaikeudet ovat huomattavia suhteessa oppijan lahjakkuuteen ja koulutustasoon. Erityisiä oppimisvaikeuksia ovat muun muassa lukivaikeus, matematiikan vaikeus tai hahmottamishäiriö.

Lukemisen erityisvaikeus on oppimisvaikeuksista yleisin. Lukihäiriötä eli dysleksiaa on määritelty monella eri tavalla. Uusimpien tutkimusten mukaan se on alkuperältään neurobiologinen, kehityksellinen ja periytyvä häiriö. Lukivaikeus voi muuttua ajan kuluessa. Sitä luonnehtivat lukusujuvuuden ja -tarkkuuden ongelmat luetun ymmärtämisen vaikeuksien lisäksi. (ICD-11; WHO, 2018.)

Lukivaikeuden ilmeneminen on yksilöllistä. Ongelmia voi olla esimerkiksi teknisessä lukemisessa, kirjain-äännevastaavuuden hahmottamisessa, kirjoittamisessa ja luetun ymmärtämisessä. Nuorilla ja aikuisilla lukeminen on usein hidasta. Vaikeuksia koetaan erityisesti vieraiden kielten oppimisessa. Lukivaikeus hankaloittaa lukemista vaativia opiskelusuorituksia ja jokapäiväistä elämää. Se ei johdu näön tai kuulon vajavuudesta eikä neurologisesta sairaudesta. (NMI, 2020.)

Lue lisää.launch

Lukivaikeus on tyypillinen syy, jonka perusteella opiskelijalle myönnetään yksilöllisen tuen järjestelyjä.

Pia Lahdenmaa tekee lukitestausta SAMKissa. Halutessaan päästä lukitestiin opiskelija ottaa häneen itse yhteyttä sähköpostitse ja sopii testauksen ajankohdasta. Ennen varsinaista yksilötestausta opiskelija tekee digitaalisen seulatestin. Yksilötesti ja digilukiseula on standardoitu vain suomea äidinkielenään puhuville opiskelijoille.

Kielten oppimisen vaikeuksissa sinua tukevat kielten opettajatutorit ja omat kielten opettajasi. Ennen lukitestiin hakeutumista keskustele myös heidän kanssaan ja pohdi tukitoimien tarvetta.

Erityisjärjestelytarpeeseen voivat vaikuttaa oppimisvaikeuksien lisäksi muut syyt. Niitä ovat esimerkiksi neurologiset häiriöt, kuten ADD/ADHD, ASD tai Tourette, mielenterveyden ongelmat tai erilaiset aisteihin liittyvät vammat. Erityisen tuen tarpeen toteaa lääkäri, neurologi tai muu asiantuntija. Jos tarvitset lausunnon, ota yhteyttä terveydenhoitajaan, joka ohjaa sinut oikealle asiantuntijalle.

Lukitestaaja:

Pia Lahdenmaa
pia.lahdenmaa@samk.fimail

YKI-tutkinnossa arvioidaan yleiskieltä käytännön tilanteissa. Tutkinnossa on neljä osaa: tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa järjestetään suomen kielen keskitason tutkintoja. Keskitason YKI-tutkinnosta saa virallisen todistuksen kielitaidosta tasoilla 3–4 (B1–B2).

Tutkintomaksun määrää opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkintomaksu keskitason tutkinnosta on 140 euroa. Maksua ei palauteta. Tutkinnon hintaan sisältyy vain yksi todistus, jonka saat noin kahden kuukauden kuluttua tutkintopäivästä. Todistusjäljennöksen eli kopion todistuksesta voi tilata sähköpostiosoitteesta yki-info@jyu.fi. Kopion hinta on 15 euroa. Tiedustelut todistuksista puh. 014 260 3531 tai yki-info@jyu.fimail.

Lisätietoa YKI-tutkinnoista löydät Opetushallituksen sivuilta yki.opintopolku.filaunch.

Tenttipäivät näet Opetushallituksen sivuiltalaunch.

Tutkintopaikka on Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin kampus. Ilmoittautuneille lähetetään infokirje sähköpostissa ennen testipäivää. Kirjeestä löytyvät kaikki ohjeet testipäivää varten, mm. kampuksen aukioloajat ja sisäänpääsy.

Ilmoittautuminen on sitova. Sitova ilmoittautuminen tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti maksua ei palauteta, jos henkilö peruu testiin osallistumisen.

Ilmoittaudu täällä YKI-tenttiinlaunch.

Erityisjärjestelyjä tarvitseva tutkinnonsuorittaja voi anoa erityisjärjestelyjä, jos hänellä on esimerkiksi kuulo- tai näkövaikeuksia tai lukivaikeus. Erityisjärjestelyjä voi anoa ainoastaan ilmoittautumisen yhteydessä. Lisätietoja Opetushallituksen verkkosivuiltalaunch.

Tutustu YKI-testiin ja harjoittele verkossa:

• Yleiset kielitutkinnot, Opetushallituksen verkkosivuillalaunch
• Tutkintokielten mallitehtäviä, Jyväskylän yliopiston verkkosivuillalaunch
• YKItreenit, Ylen verkkosivuillalaunch
• Milloin todistus yleisestä kielitutkinnosta riittää kansalaisuuden saamiseen? Migrin verkkosivuillalaunch

Tutkintopaikka ja yhteystiedot

Tutkintopaikka on Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Osoite: Satakunnankatu 23, 28130 Pori

Tiedustelut sähköpostilla: yki@samk.fimail

Ilmoittautuneille lähetetään infokirje sähköpostissa ennen testipäivää. Kirjeestä löytyvät kaikki ohjeet testipäivää varten, mm. kampuksen aukioloajat ja sisäänpääsy. Satakunnan ammattikorkeakoulun pihaan voi pysäköidä lauantaisin ilmaiseksi.