Asunnottomuuden polut Turun alueella – murroksista kohti sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja teknologista kestävyyttä – ASKE
Tutkimushanke tarkastelee asunnottomuuden ennaltaehkäisyä, seurauksia ja niihin vaikuttamista
monitieteisestä näkökulmasta. Aihe on erityisen ajankohtainen sosiaali- ja terveyspalveluiden
järjestämisvastuun siirryttyä kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Kuntien vastuulle jäävät
kuitenkin edelleen ennaltaehkäisevät palvelut, kuten asumisneuvonta, ja rakenteelliset asuntopoliittiset
toimet, joista kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta on hyvin olennainen asunnottomuuteen
vaikuttamisessa. Yhteyden säilyttäminen ja rakentaminen eri toimijoiden välillä on käynnissä olevassa
murroksessa tärkeää.
Hankkeen ydin on niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin asunnottomuustutkimuksessa uraauurtava rekisteriaineisto. Aineisto mahdollistaa asunnottomien asumis-, palvelu- ja etuuspolkujen analysoinnin takautuvasti pitkällä aikavälillä. Kuukausi- ja yksilötasoinen, kansallisista ja paikallisista sosiaali-, terveys- ja väestörekisteritiedoista koostuva rekisteriaineistokokonaisuus kattaa kaikki Turussa 15.11.2022 asunnottomana olleet henkilöt (n=377). Lisäksi rekisteriaineistoon kuuluu verrokkiryhmänä vastaavankokoinen otos samaan aikaan Turussa aikuissosiaalityön asiakkaina olleista.
Useita rekisterilähteitä yhdistävä sosiaalitieteellinen tutkimus on tullut juridisesti ja teknisesti mahdolliseksi vasta EU:n tietosuoja-asetuksen (2016) ja sitä seuranneen kansallisen Sosiaali- ja tietolupaviranomaisen Findatan perustamisen (2018) myötä. Tutkimus on ensimmäinen, joka mahdollistaa laajasti asunnottomien tosiasiallisesti käyttämien palvelu- ja etuuksien kokonaisuuden tutkimisen kohdejoukkomme osalta.
Odotettavat tulokset tuovat esille asunnottomuuden kestoa, toistuvuutta ja palvelujen käytön päällekkäisyyksiä, jotka kytkeytyvät asumisen ja elämäntilanteiden vaihteluun sekä yhteiskunnallisiin muutoksiin. Näistä muodostuu erilaisia asunnottomuus- ja palvelupolkuja, joiden tunnistaminen on oleellista palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta. Verrokkiryhmä toimii edellisten osalta eräänlaisena peilinä asunnottomuusprofiilien poikkeavuuteen.
Rekisteriaineiston analyysi muodostaa perustan, jonka keskeisiä tuloksia syvennetään ja laajennetaan muilla osatutkimuksilla. Kuntatalousanalyysin perusteella tunnistetaan erilaisten asunnottomuuteen liittyvien palvelupolkujen taloudellisia vaikutuksia. Kirjallisuuskatsausten ja paikallisten alan toimijoiden haastatteluiden avulla puolestaan hahmotetaan asunnottomien terveyteen, palvelujen teknologisoitumiseen ja digitalisoitumiseen sekä palvelujärjestelmämuutokseen liittyviä ulottuvuuksia. Nämä analyysit lisäävät ymmärrystä asunnottomuusriskeihin liittyvistä palvelujärjestelmän mahdollisista aukkokohdista suhteessa rekisteriaineistosta saataviin tuloksiin ja auttavat palvelujärjestelmän tarkoituksenmukaisessa kehittämisessä.
